Uutislähde
Karoliinisen instituutin Nobel-komitea myönsi vuoden 2026 fysiologian tai lääketieteen palkinnon Karl Deisserothille, Peter Hegemannille ja Georg Nagelille. Palkinto annettiin valoon reagoivien ionikanavien ja optogenetiikan keksinnöistä. Palkintosumma on 12 miljoonaa Ruotsin kruunua, ja se jaetaan tasan kolmen tutkijan kesken.
Optogenetiikka mahdollistaa yksittäisten hermosolujen toiminnan kytkemisen päälle tai pois elävässä aivossa valon avulla. Menetelmä auttaa selvittämään, miten tietyt solut ja niiden väliset yhteydet liittyvät muistiin, tunteisiin ja käyttäytymiseen. Nobel-komitean mukaan löydökset ovat luoneet perustan uudelle vaiheelle aivotutkimuksessa.
Hegemann ja Nagel löysivät 2000-luvun alussa yksisoluisesta levästä proteiinin, kanavarodopsiinin, joka avautuu sinisen valon vaikutuksesta ja päästää varautuneita hiukkasia solun sisään. Vuonna 2003 he osoittivat, että proteiini voidaan siirtää ihmisen soluihin, jolloin valo saa aikaan sähköisen impulssin. Deisseroth sovelsi menetelmää hermosoluihin ja osoitti vuonna 2005, että sillä voidaan ohjata rottien hermosoluja. Tekniikka nimettiin optogenetiikaksi vuonna 2006.
Myöhemmissä kokeissa menetelmällä on ohjattu esimerkiksi hiirten lihastoimintaa ja herätetty nukkuvia eläimiä aktivoimalla tiettyjä soluja. Tutkimus on auttanut kartoittamaan hermoverkkoja sekä terveissä että sairausmalleissa. Menetelmää on kokeiltu myös rajoitetusti näön palauttamisessa ja epilepsian sekä kivun hoidon tutkimuksessa.
Palkitut ovat Deisseroth Stanfordin yliopistosta ja Howard Hughes Medical Institutesta, Hegemann Humboldt-yliopistosta Berliinistä ja Nagel Würzburgin yliopistosta. Komitea korosti, että löytö lähti perustutkimuksesta: kysymyksestä, miten pieni levä ui kohti valoa.