Rianno Communications Oy
Puhelin kulkee suomalaisen mukana aamusta iltaan ja vielä yöksikin viereen. Viestintätoimisto Riannon tuoreen Puhelinarkikyselyn mukaan 73 prosenttia suomalaisista kokee olevansa ainakin jossain määrin riippuvainen puhelimestaan. Kuusi kymmenestä haluaisi käyttää sitä nykyistä vähemmän. Erityisesti nuoret tunnistavat riippuvuutensa ja haluaisivat hellittää puhelimen otetta.
Puhelimesta on tullut suomalaiselle lähes erottamaton seuralainen. Viestintätoimisto Riannon lokakuussa 2026 teettämän Puhelinarkikyselyn mukaan 83 prosenttia suomalaisista tarkistaa puhelimensa pian heräämisen jälkeen. Peräti 77 prosentilla puhelin on lähettyvillä myös nukkuessa.
Puhelimella maksetaan ruokaostokset, ostetaan junalippu mummolaan, näytetään pääsylippu elokuvateatterin ovella ja tankataan auto. Sillä avataan kodin ovet, hoidetaan pankkiasiat, maksetaan laskut, kuvataan lapsenlapsia, tarkistetaan sää ja etsitään eksyneelle oikea reitti. Puhelin on lompakko, kamera, kartta, kalenteri, avainnippu, matkalippu ja kokonainen viihdekeskus. Ja kaiken tämän keskellä sillä voi edelleen myös soittaa.
Puhelinta ei tarvitse edes käyttää mihinkään. Lähes seitsemän kymmenestä (68 %) kertoo katsovansa puhelintaan usein ilman varsinaista syytä. Yhtä moni tuntee olonsa levottomaksi, jos ei tiedä, missä puhelin on.
– Puhelin on suomalaisen hyvä ystävä ja paha riippuvuus. Olemme rakentaneet arkemme puhelimen varaan ja nyt ihmettelemme, miksi emme osaa olla ilman sitä. Puhelin kulkee mukana kaikkialle, pääsee yöksi viereen ja saa huomiota heti aamulla. Jos se on hetken kateissa, iskee levottomuus. Harva taitaa pitää edes kotiavaimistaan yhtä tarkkaa lukua, viestintätoimisto Riannon Riitta Auvinen toteaa.
Puhelin vei pikkusormen ja koko käden
Suomalaiset eivät suinkaan ole tietämättömiä puhelimen otteesta. Peräti 73 prosenttia Puhelinarkikyselyn vastaajista kokee olevansa ainakin jossain määrin riippuvainen puhelimestaan. Samalla 60 prosenttia haluaisi käyttää sitä nykyistä vähemmän.
– Puhelin vei pikkusormen ja koko käden. Puhelinarkikyselyn vastaajista kolme neljästä tunnistaa olevansa ainakin jossain määrin riippuvainen puhelimestaan ja kuusi kymmenestä haluaisi vähentää sen käyttöä. Silti vilkuilemme puhelinta vähän väliä ilman mitään varsinaista syytä. Puhelin ei edes ehdi vaatia huomiotamme, kun olemme jo itse sitä tarjoamassa, Auvinen kuvailee.
Erityisesti nuoret haluaisivat irti puhelimen otteesta
Puhelinriippuvuus ei katso ikää, mutta nuorten vastauksissa korostuu erityisesti halu vähentää käyttöä. 18–24-vuotiaista 83 prosenttia kokee olevansa ainakin jossain määrin riippuvainen puhelimestaan. Lähes yhtä moni (79 %) haluaisi käyttää sitä nykyistä vähemmän.
Yli 65-vuotiaistakin 61 prosenttia tunnistaa riippuvuuden, mutta puhelimen käyttöä haluaisi vähentää 45 prosenttia.
Myös sukupuolten välillä on eroja. Naisista 79 prosenttia kokee riippuvuutta puhelimestaan, miehistä 67 prosenttia. Naisista 66 prosenttia haluaisi vähentää käyttöään, miehistä 53 prosenttia.
– Nuoret ovat kasvaneet maailmaan, jossa puhelin on jatkuvasti läsnä. Kiinnostavaa on, että juuri he myös haluaisivat kaikkein useimmin vähentää sen käyttöä. Ehkä nuoret ovat alkaneet kyllästyä siihen, että yksi pieni laite vie niin suuren osan huomiosta. Toisaalta puhelinriippuvuus ei todellakaan katso ikää. Myös enemmistö eläkeikäisistä tunnistaa itsessään riippuvuutta, Auvinen toteaa.
Puhelin on suomalaisen petikaveri
Suomalaisten suhde puhelimeen jatkuu myös yöaikaan. Riannon Puhelinarkikyselyn mukaan 77 prosenttia pitää puhelintaan lähettyvillä nukkuessaan. Aamulla yhteys jatkuu nopeasti: 83 prosenttia tarkistaa puhelimensa pian heräämisen jälkeen.
Puhelimen jatkuva läsnäolo herättää myös kysymyksen levosta. Kansainvälisissä tutkimuksissa runsaan ja ongelmallisen puhelimenkäytön on havaittu olevan yhteydessä heikompaan unenlaatuun ja uniongelmiin. Pelkkä puhelimen pitäminen yöpöydällä ei kuitenkaan tarkoita, että uni häiriintyisi.
– Ennen sanottiin, että työasiat pitää jättää makuuhuoneen ulkopuolelle. Nyt viemme sinne koko maailman. Puhelimessa kulkevat mukana työt, uutiset, ystävät, viihde ja kaikki mahdolliset ilot ja murheet. Ehkä sillekin voisi joskus toivottaa hyvää yötä ja jättää sen rauhaan, Auvinen pohtii.
