Suomalaistutkijan ohjelmisto löysi Euclid-avaruusteleskoopin ensimmäisen uuden komeetan

Komeetta viiruna tähtien ja galaksien keskellä. Kuva on rajattu ESAn animaatiosta (ruutu animaatiosta). Kuvateksti: ”Pitkässä valotuksessa komeetta piirtyy lyhyeksi viiruksi tähtien ja galaksien keskelle.”

Euroopan avaruusjärjestön Euclid-teleskoopin kuvista on löytynyt aiemmin tuntematon komeetta. Kohteen huomasi ensimmäisenä ohjelmisto, jonka Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Mikko Pöntinen on kehittänyt etsimään liikkuvia kohteita teleskoopin kuvista.

Komeetta sai nimen C/2026 S1 (Euclid). Se näkyy kuvissa, jotka Euclid otti 16.–24. syyskuuta 2026 Euclid Deep Field North -nimisellä taivaanalueella. Pöntinen teki löydön yhdessä Euclid-konsortion aurinkokun

nan kohteita tutkivan työryhmän kanssa. Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin alainen Minor Planet Center vahvisti kohteen uudeksi komeetaksi 8. lokakuuta, ja ESA kertoi löydöstä 19. lokakuuta.

Euclid on havainnut komeettoja aiemminkin, mutta ne olivat jo tunnettuja. C/2026 S1 on ensimmäinen komeetta, jonka Euclid on löytänyt.

Viiru paljasti liikkuvan kohteen

Euclid ottaa jokaisesta taivaan kohdasta pitkiä valotuksia, ja tähdet pysyvät kuvissa paikallaan. Nopeasti liikkuva kappale jättää kuvaan lyhyen viirun. Pöntinen on tutkinut jo vuosia, miten tällaiset viirut löydetään automaattisesti valtavasta kuva-aineistosta. Hänen vuonna 2023 julkaistussa tutkimuksessaan koneoppimiseen perustuva menetelmä opetettiin tunnistamaan asteroidien viiruja simuloiduista Euclid-kuvista.

– Olin innoissani, kun ohjelmistoni merkitsi useiden kuvien poikki levittyneen viirun, joka johtui nopeasti liikkuvasta kohteesta. Ennustamalla sen sijainnin pystyin tunnistamaan sen muistakin kuvista, ja löysin sen kaikkiaan viidestä kuvasarjasta. Tarkempi tarkastelu paljasti, että sitä ympäröi utuinen pilvi. Se viittaa aktiiviseen kohteeseen, kuten komeettaan, josta irtoaa pölyä ja kaasua, Pöntinen kertoi ESAn tiedotteessa (suomennos).

Kaikkiaan komeetta löytyi 16 valotuksesta. Kun tunnettujen komeettojen ja asteroidien luetteloista ei löytynyt vastinetta, Pöntinen ilmoitti havainnot Minor Planet Centerille. Ilmoituksen jälkeen myös maanpäälliset tähtitieteilijät pystyivät tekemään komeetasta seurantahavaintoja.

Kaukana planeettojen tason yläpuolella

ESAn mukaan komeetta on noin 1,3 miljardin kilometrin päässä Maasta. Se vastaa suunnilleen Auringon etäisyyttä Jupiterin ja Saturnuksen ratojen välissä. Komeetta ei kuitenkaan kulje planeettojen tasossa, vaan on tällä hetkellä Auringosta katsottuna lähes suoraan sen yläpuolella.

Komeetta kulkee hyvin pitkällä radalla, ja sen kiertoaika tarkentuu, kun havaintoja kertyy lisää. ESA puhuu tuhansista vuosista. Euclid-konsortion alustavan laskelman mukaan komeetta tulee kaukaisesta Oortin pilvestä ja palaa vasta noin 345 000 vuoden kuluttua.

Komeetta on lähimpänä Aurinkoa syyskuussa 2027, ja silloinkin se on noin 8,7 kertaa Maan ja Auringon välisen etäisyyden päässä eli suunnilleen Saturnuksen etäisyydellä. Se on niin himmeä, että sen voi havaita vain suurilla kaukoputkilla.

Onnekas sattuma

Euclidin varsinainen tehtävä on kartoittaa miljardeja galakseja ja selvittää pimeän aineen ja pimeän energian vaikutusta maailmankaikkeuteen. Teleskooppi välttää tarkoituksella planeettojen tason suuntaista taivaan vyöhykettä, jossa asteroideja ja komeettoja on eniten, ja kuvaa yleensä jokaisen taivaan kohdan vain kerran. Uusien aurinkokunnan kohteiden löytäminen on siksi vaikeaa.

– Euclidin odotetaan löytävän hyvin vähän komeettoja, joten oli onnekas sattuma, että komeetan rata ja Euclidin kuvaukset noina päivinä osuivat yhteen niin, että kohde näkyi useissa kuvissa, sanoi löytöryhmään kuulunut Euclidin arkistotutkija Bruno Altieri ESAn tiedotteessa (suomennos).

ESAn mukaan löytö osoittaa, että Euclid pystyy havaitsemaan uusia komeettoja jo kaukana Auringosta. Tästä voi olla hyötyä ESAn tulevalle Comet Interceptor -luotaimelle, joka tarvitsee kohteekseen sopivan komeetan. C/2026 S1 ei itse sovi luotaimen kohteeksi.

EUCLID LYHYESTI

  • Euclid on ESAn avaruusteleskooppi, jossa NASA on mukana. Se laukaistiin 1.7.2023.
  • Teleskooppi toimii Lagrangen pisteessä L2 noin 1,5 miljoonan kilometrin päässä Maasta.
  • Kuuden vuoden aikana Euclid kartoittaa miljardeja galakseja jopa 10 miljardin valovuoden päähän.
  • Euclid-konsortiossa on yli 2 000 tutkijaa 300 tutkimuslaitoksesta. Suomessa toimii yksi Euclidin tiededatakeskuksista, jonka laitteisto on CSC:n konesalissa Kajaanissa.
  • Aineistossa arvioidaan näkyvän jopa 150 000 asteroidia.

Suunnittelu ja toteutus: DevNet Oy