![]()
Jyväskylän Keljossa on nyt kaksi uutta pysyvää luonnonsuojelualuetta: Keljonpuron kanjonimainen puronotko ja yli satavuotias kuusikko Ringinmäellä. Alueet ovat vain muutaman kilometrin päässä ydinkeskustasta, ja marjojen ja ruokasienten poiminta on niillä edelleen sallittua.
Keski-Suomen elinvoimakeskus päätti 4. marraskuuta perustaa Jyväskylän kaupungin maille Jokpakannotkon ja Ringinmäen luonnonsuojelualueet. Kaupunki haki rauhoitusta maanomistajana, ja alueet oli jo varattu yleiskaavassa luonnonsuojelualueiksi. Luonnonsuojelulain nojalla perustettu alue on pysyvästi suojeltu, eikä suojelua voi purkaa esimerkiksi kaavoituksella, kertoi Yle Keski-Suomi.
Kanjoni Keljonkankaalla
Noin yhdeksän hehtaarin Jokpakannotko on Keljonkankaalla Keljonlahden länsipuolella. Elinvoimakeskuksen päätöksen mukaan se on Keljonpuron varrella kasvava kuusivaltainen puronvarsimetsä, jossa puusto on noin satavuotiasta. Notkon rinteillä kasvaa lehtomaista kangasta ja puron tuntumassa lehtokasvillisuutta. Lahopuuta on monin paikoin runsaasti, ja Keljonpurosta on tavattu uhanalaisia sammallajeja. Elinvoimakeskus perusteli suojelua sillä, että alue on tärkeä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden kangasmetsien ja lehtojen säilymiselle.
Keljonpuroa kunnostettiin elokuussa 2020 luonnonvaraisen järvitaimenen lisääntymisalueeksi. Reilun kilometrin matkalla peratuille virtaosuuksille lisättiin kiveä ja kutusoraikkoja, ja kalojen vaellusta estäviä rakenteita poistettiin. Työn toteutti Keski-Suomen kalatalouskeskus. Hankkeen tiedotteen mukaan puronotkossa elää myös liito-oravia. Työtä voidaan jatkaa myös suojelualueella, sillä päätös sallii puron ennallistamisen Lupa- ja valvontaviraston hyväksynnällä sekä koekalastukset.
Vanhaa metsää Etelä-Keljossa
Noin 7,2 hehtaarin Ringinmäki Etelä-Keljossa on vanhan metsän suojelukohde. Kuusivaltainen puusto on yli satavuotiasta, ja sekapuuna kasvaa koivua ja mäntyä. Kuusen lahopuuta on monin paikoin yli kymmenen kuutiometriä hehtaarilla, minkä vuoksi alue täyttää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) parhaan eli I-luokan kriteerit. Alueen pohjoisosassa on pieniä luonnontilaisia korpia. Ringinmäen läpi kulkee polku, ja alueen itä- ja koillispuolella on ulkoilureitti, jonka varrelta saa jatkossakin kaataa vaaralliset puut.
Kaupungille ei makseta rauhoituksesta korvausta. Päätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen 11.12.2026 asti.
Jyväskylä hyväksyi huhtikuussa 2026 myös ensimmäisen luonnonsuojeluohjelmansa. Sen mukaan kaupungin omistamien tai valtiolle myytyjen suojelualuevarausten pinta-ala kasvaa vuoden 2014 tilanteesta 475 hehtaarista 897 hehtaariin.
Lähimetsä tekee hyvää
Kaupunkien lähiluonnolla on merkitystä myös ihmisille. Luonnonvarakeskuksen professori Liisa Tyrväinen ja hänen tutkimusryhmänsä vertasivat Helsingissä, miten koehenkilöt elpyivät ydinkeskustassa, kaupunkipuistossa ja kaupunkimetsässä. Elpyminen viheralueilla näkyi jo 15 minuutin oleskelun jälkeen, ja elinvoimaisuuden tunne lisääntyi, kun istumista seurasi puolen tunnin kävely. Lisäksi koehenkilöt kokivat metsän elvyttävimmäksi paikaksi. Aiemman kyselytutkimuksen mukaan mieliala kohenee, kun lähiviheralueilla käy yli viisi tuntia kuukaudessa.
Myös muut kunnat ovat suojelleet metsiään tänä vuonna. Porvoon kaupungin maille perustettiin lokakuussa noin 112 hehtaarin Virvikin luonnonsuojelualue, joka on Porvoon kaupungin suurin. Rovaniemellä Lapin elinvoimakeskus vahvisti maaliskuussa 16,6 hehtaarin Pöyliönrakan suojelualueen kaupungin maille.
