Tikkakoskella asuva luontokuvaaja Hannu Ahonen voitti kansainvälisen Nature Photographer of the Year 2026 -kilpailun kuvalla lumpeenlehdestä ja sen jäisestä kopiosta. Tuomariston mukaan kasvikuva voittaa suuren luontokuvakilpailun harvoin. Kilpailuun lähetettiin yli 27 000 kuvaa.
Voittajat julkistettiin lauantaina 14. marraskuuta Alankomaissa järjestetyssä Nature Talks Photo Festival -tapahtumassa. Kilpailun järjestää hollantilainen Nature Talks.
Ahosen kuvan nimi on The One that Left and the One that Stayed, suomeksi STT:n mukaan Se, joka lähti ja se, joka jäi. Kuva voitti kilpailun pääpalkinnon lisäksi kasvien ja sienten sarjan.
Jäästä syntynyt kaksoiskuva
Kuvassa on lumpeenlehti ja sen vieressä vedessä lähes täydellinen mustavalkoinen kopio lehdestä. Ylen mukaan jäälehti syntyi, kun lumpeenlehden päälle jäätyi ohut vesikerros, jonka tuuli puhalsi lehden viereen. Jäässä erottuvat jopa lehden suonet.
Ahonen kertoo kilpailun tiedotteessa ottaneensa kuvan, kun pakkaset olivat jo tulleet mutta lunta ei vielä ollut. Lumetonta aikaa kesti hänen mukaansa pitkään.
”Osa lammen lumpeenlehdistä alkoi murentua jään päällä. Tuuli kuljetti muutamia niistä pois, ja esiin paljastui hauraita, huurteisia koristekuvioita. Ikuistin innoissani tämän luonnonilmiön, jota en ollut koskaan ennen nähnyt”, Ahonen kertoo. (Käännös englanninkielisestä tiedotteesta.)
Tuomaristo: kauneutta ja katoavaisuutta
Tuomariston puheenjohtajana toimi hollantilainen luontokuvaaja Theo Bosboom. Muut tuomarit olivat Ilse Koks, Louis Guillot, Lana Tannir ja Steffen Foerster. Kilpailussa on 13 sarjaa, joista yksi on portfoliosarja.
”Ei ole usein, että kasvia esittävä valokuva kruunataan suuren valokuvakilpailun voittajaksi, mutta tuomaristo ei voinut ohittaa tätä kiehtovaa kuvaa”, Bosboom sanoo. (Käännös.)
Hänen mukaansa katsojalta kestää hetken ymmärtää, mitä kuvassa on tapahtunut. Koska lehti ja jäälevy koskettavat yhä toisiaan, syntyy tunne yhteydestä. Ne kuuluvat yhteen kuin jin ja jang.
Bosboomin mukaan kuva ei näytä ainoastaan luonnon kauneutta, vaan se on myös vahva symboli luonnon katoavaisuudesta. ”Jäälevy sulaa tai murtuu pian, ja lehtikin lopulta kuolee”, hän sanoo. (Käännös.)
Tuomaristo arvosti myös sitä, että Ahonen otti kuvan lähellä kotiaan. ”Valokuvaajana ei aina tarvitse lentää eksoottisiin paikkoihin saadakseen vaikuttavan kuvan”, Bosboom sanoo. (Käännös.)
Ennätysmäärä kuvia
Thursd-sivuston julkaiseman kilpailutiedotteen mukaan tänä vuonna lähetettiin ennätykselliset 27 108 kuvaa yli 96 maasta. Vuotta aiemmin kuvia tuli 24 781. Kilpailu järjestettiin nyt 11. kerran, sillä se on järjestetty vuodesta 2016 lähtien.
Pääpalkinto on 3 000 euroa. Voittajakuvista kootaan näyttely, joka kiertää festivaalin jälkeen Alankomaissa, Belgiassa ja Ranskassa. Tänä vuonna kilpailu tukee Photographers Against Wildlife Crime -järjestöä.
Ahonen on menestynyt aiemminkin. Hänen kyykäärmeitä esittävä kuvansa valittiin Vuoden luontokuvaksi vuonna 2002. Ahonen tunnetaan myös konservaattorina, joka on toteuttanut luontokuvaelmat Jyväskylän yliopiston museon perusnäyttelyyn. Keskisuomalaisen mukaan hän voitti Vuoden luontokuva 2025 -kilpailussa kaksi sarjaa: kasvit ja sienet sekä muut eläimet.
![]()
Kuva löytyy linkistä: