Euroopan komission syksyn 2026 talousennuste osoittaa, että Suomen julkisyhteisöjen menot nousevat 57,1 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2027. Se on koko EU:n toiseksi korkein luku: edellä on ainoastaan Ranska (58,0 %). EU:n keskiarvo on 50,0 prosenttia. Luvut perustuvat komission viralliseen syksyn ennusteeseen ja sen tilastoliitteeseen.
Ennuste julkaistiin 17. marraskuuta 2026. Samassa aineistossa Suomen julkisen talouden alijäämän arvioidaan kasvavan 4,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2026 ja edelleen 4,5 prosenttiin vuonna 2027. Velkasuhde nousee samalla: komissio ennakoi sen olevan noin 89,8 prosenttia vuonna 2026 ja 91,0 prosenttia vuonna 2027. Pidemmällä aikavälillä velka jatkaa kasvuaan.
Menojen kasvuun vaikuttavat erityisesti puolustushankinnat (muun muassa F-35-hävittäjät), korkomenojen nousu sekä julkisen sektorin palkkakustannukset. Verotulojen kehitystä rajoittavat heikko työllisyystilanne ja aiemmin päätetyt veronkevennykset. Valtiovarainministeriön omat syksyn luvut vahvistavat samaa suuntaa: menojen osuus BKT:sta pysyy korkeana, ja alijäämät säilyvät selvästi yli kolmen prosentin.
Vertailu muihin Pohjoismaihin on kuvaava. Ruotsin menot ovat ennusteessa 49,0 prosenttia ja Tanskan 49,4 prosenttia BKT:sta – selvästi Suomen alapuolella. Suomen luku on korkea myös historiallisesti ja suhteessa maan talouden kokoon. Julkinen sektori rahoittaa suurelta osin eläkkeitä, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä koulutusta, mutta menojen jatkuva kasvu suhteessa talouden kokoon kaventaa liikkumavaraa.
Vaalivuosi 2027 lähestyy. Ennuste nostaa esiin kysymyksen, miten menojen kasvua hillitään tilanteessa, jossa verotaso on jo korkea ja velkaantumisen jatkuminen lisää korkokustannuksia. Komission ja kotimaisten viranomaisten luvut osoittavat, että nykyinen kehityssuunta ei ole kestävä ilman selviä päätöksiä menojen puolella. Päättäjien on syytä tarkastella näitä virallisia ennusteita huolellisesti ennen kevään vaaleja.
![]()