Lakitoimisto Takaisinperintä
Yksipuolisissa tuomioissa oikeusjärjestelmä suosii yrityksiä – suomalaisten kustannuksella
- Postiluukusta vaanivan uhan nimi on yksipuolinen tuomio. Uhka koskee ylivelkaantuneita.
- Yksipuolinen tuomio on käräjäoikeuden toimenpide, jossa henkilö tuomitaan asiassa yksipuolisesti.
- Valtaosan näistä tuomioistuin ratkaisee velkojan hyväksi ilman velallisen kannanottoa. Yksipuolisissa tuomioissa oikeusjärjestelmä suosii yrityksiä.
- Uhka koskee valtaosaa ylivelkaantuneista, sillä noin 73 prosenttia käräjäoikeuksien asioista on velkomusasioita mukaan lukien pikavippeihin ja muihin kulutusluottoihin liittyvät tapaukset.
- Yksipuolisen tuomion jälkeen siihen ei voi vaikuttaa käräjäoikeudessa.
- Usein velkaantunut ei joko ymmärrä prosessia tai pelkää kanteen riitauttamiseen liittyviä oikeuskuluja. Jo itse velkaantuminen on useimmille henkilökohtainen katastrofi.
Suomalaisia vaanii uhka postiluukusta. Uhan nimi on yksipuolinen tuomio. Uhka koskee ylivelkaantuneita. Ulosotossa oli viime vuonna yli 608 000 suomalaisista eli joka kymmenes kansalainen.
Yksipuolinen tuomio on käräjäoikeudelle mahdollinen toimenpide, jossa velkaantuneelle annetaan takaraja vastata haasteeseen tai muutoin hänet tuomitaan asiassa yksipuolisesti. Yksipuolisen tuomion jälkeen tuomittu ei voi enää vaikuttaa asiaansa käräjäoikeudessa. Velkomusasioissa aikaraja tapaa olla 30 vuorokautta.
– Jos yksipuolisen tuomion haasteeseen ei reagoi, peli on käytännössä menetetty ja ulosotto alkaa, Lakitoimisto Takaisinperinnän toimitusjohtaja Olli-Matti Korhonen kertoo.
– Yksipuolisen tuomion uhasta ilmoitetaan kirjeitse. Ylivelkaantuneille tavanomaista on enemmänkin pelätä kirjeitä kuin tutkia ne läpikotaisin. Siksi on yleistä, että asia jää huomiotta, aikaraja umpeutuu ja yksipuolinen tuomio toteutuu. Toteutuuko tällöin oikeus? Korhonen kysyy.
Usein velkaantunut ei joko ymmärrä prosessia tai pelkää kanteen riitauttamiseen liittyviä oikeuskuluja. Jo itse velkaantuminen on useimmille henkilökohtainen katastrofi.
73 prosenttia käräjäoikeuksien jutuista
Velkomusasiat muodostavat käräjäoikeuksissa massailmiön. Ne käsitellään pääosin kirjallisesti ilman suullista käsittelyä. Usein ratkaisu annetaan yksipuolisena tuomiona.
– Noin 73 prosenttia käräjäoikeuksien asioista on velkomusasioita mukaan lukien pikavippeihin ja muihin kulutusluottoihin liittyvät tapaukset. Valtaosan näistä tuomioistuin ratkaisee velkojan hyväksi ilman velallisen kannanottoa. Yksipuolinen tuomio voi tulla erittäin ikävänä yllätyksenä, Korhonen sanoo.
Tiedot selviävät Tuomioistuinviraston tilastoista.
Asetelma on pahasti epätasapainossa
Yksipuolinen tuomio ei ole ylivelkaantuneelle henkilölle tietoinen valinta. Velkojia palvelee vireillepanon helppous ja oikeuden läpihuutomenettely.
– Oikeuslaitos hyväksyy velkojien haastehakemukset käytännössä sellaisenaan, Korhonen toteaa ja jatkaa:
– Asetelma on pahasti epätasapainossa. Velkojalla on käytössään tehokkaat ja riskittömät työkalut, kun taas velallinen joutuu toimimaan taloudellisen riskin alla ja usein puutteellisin tiedoin. Pelko ja epäselvä viranomaisviestintä saa monet luopumaan kanteen riitauttamisesta.
Luotottajien vastuu
Yksipuolisen tuomion käyttäminen on aina käräjäoikeuksien valinta. Mutta tällaista ongelmaa ei syntyisi, jos velkaa antavat yritykset tekisivät sopimuksistaan selkeitä ja ymmärrettäviä ja sopimusehdoistaan kohtuullisia.
– Riita-asiat tapaavat olla verrattain simppeleitä. Ne tapaavat pohjautua asiakirjoihin ja muuhun kirjattuun tietoon. Niissä ei juurikaan jouduta esimerkiksi sana sanaa vastaan -tilanteisiin, Korhonen päättää.