Keva
Kuntien ja hyvinvointialueiden henkilöstön sairauspoissaolot palasivat vuonna 2025 parin vuoden takaiselle tasolle. Poissaolot lisääntyivät erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä ja hyvinvointialueilla myös pitkissä, yli 30 päivän poissaoloissa, joilla on merkittävä vaikutus kustannuksiin.
Hyvinvointialueiden henkilöstöllä oli vuonna 2025 keskimäärin 16,1 sairauspoissaolopäivää työntekijää kohden ja kunta-alalla keskimäärin 13,2 päivää työntekijää kohden. Poissaolokertymissä nähtiin hienoista kasvua edeltävään vuoteen nähden ja molemmilla sektoreilla palattiin vuoden 2023 tasolle. Hyvinvointialueilla myös yli 30 päivän poissaolokertymät olivat melko yleisiä viime vuonna.
Hyvinvointialueittain tarkasteltuna keskimääräiset poissaolopäivät työntekijää kohden vaihtelivat noin 14 ja 20 päivän välillä. Vähiten poissaoloja kertyi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sekä HUS-yhtymän henkilöstölle, eniten Kymenlaakson hyvinvointialueen henkilöstölle.
Kunnissa kuuden suurimman kaupungin henkilöstöllä poissaolokertymät olivat lähellä keskimääräistä vaihdellen noin 13–15 päivän välillä työntekijää kohden. Muissa kunnissa vaihtelua oli hieman tätä enemmän.
– Kevan tutkimuksessa jopa yli puolessa kunnista ja hyvinvointialueista henkilöstöjohto kertoi, että sairauspoissaoloja on onnistuttu vähentämään. Myönteistä kehitystä on tapahtunut hyvinvointialueilla, joilla toiminnan vakiintuessa on kehitetty tavoitteellista työkykyjohtamista ja työkyvyn tuen rooleja ja vastuita. Myös esihenkilöt katsovat aiempaa useammin, että heitä ohjeistetaan ja koulutetaan työkykyjohtamiseen, kertoo tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen.
Sairauspoissaolot lisääntyivät erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä
Niin hyvinvointialueilla kuin kunnissa 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä työntekijöille kertyi selvästi aiempaa enemmän sairauspoissaoloja. Kasvu näkyi erityisesti keskipitkissä ja pitkissä poissaolokertymissä. Myös alle 30‑vuotiailla työntekijöillä poissaolot lisääntyivät.
– Aiempaa useammalle nuorelle työntekijälle kertyy jopa yli 30 sairauspoissaolopäivää vuoden aikana. Poissaolojen pitkittyessä pysyvämmän työkyvyttömyyden riski kasvaa. Siksi on tärkeää päästä kiinni poissaolojen taustalla oleviin syihin. Nuorilla aikuisilla pitkät poissaolot aiheutuvat yhä useammin ahdistuneisuushäiriöistä, Pekkarinen toteaa.
– Tutkimuksemme osoittavat, että nuoret pääsevät muita harvemmin vaikuttamaan työhönsä ja he kokevat haasteita henkisen työkykynsä kanssa. Nuoria työntekijöitä tulee tukea ennakoiden ja vahvistaa heidän paikkaansa työelämässä. Työkyvyn heikentyessä kannattaa sairauspoissaolon sijaan etsiä ratkaisuja, joilla tuetaan nuorten työelämäyhteyttä ja työssä jatkamista.
50–59‑vuotiaiden ikäryhmälle kertyneiden sairauspoissaolopäivien määrä väheni edellisvuoden tapaan. Heille kertyi poissaoloja työntekijää kohden keskimäärin jopa noin päivän vähemmän kuin paria vuotta aiemmin.
Työkyvyttömyyden kustannuksista suurin osa aiheutuu sairauspoissaoloista
Vuonna 2025 työkyvyttömyydestä aiheutui Kevan arvion mukaan hyvinvointialueiden työnantajille lähes 600 miljoonan euron ja kunta‑alan työnantajille lähes 700 miljoonan euron välittömät kustannukset. Sairauspoissaolot muodostavat suurimman osan työkyvyttömyyden kustannuksista: noin 74 prosenttia hyvinvointialueilla ja 67 prosenttia kunta‑alalla.
– Pienetkin vähennykset poissaolopäivissä ovat julkisella sektorilla vaikutuksiltaan merkittäviä, koska kyseessä on työvoimavaltainen ala, Pekkarinen painottaa. Kevan aineisto perustuu noin 166 000 kunta-alan sekä noin 252 000 hyvinvointialueiden työntekijän sairauspoissaolotietoihin.
– Suurin vaikutus on pitkien poissaolojen vähentämisellä. Puolet työnantajille koituvista sairauspoissaolojen kustannuksista aiheutuu yli 30 päivän poissaolokertymistä, vaikka niitä viime vuonna esiintyi vain noin 14 prosentilla hyvinvointialueiden ja 11 prosentilla kuntien vuoden lopussa työsuhteessa olevista, Pekkarinen muistuttaa.
Keskimäärin noin joka neljännellä vuoden lopussa työsuhteessa olleella työntekijällä ei ollut lainkaan poissaoloja vuoden 2025 aikana.
Ammattiryhmien välillä suuria eroja poissaoloissa
Hyvinvointialueilla sairauspoissaolot lisääntyivät vuonna 2025 terveys- ja sosiaalialan henkilöstöllä: lähi- ja hammashoitajilla, hoitotyön avustavissa tehtävissä ja sosiaalialan ohjaajilla. Eniten poissaolopäiviä kertyi vuoden aikana terveysalan henkilöstölle (17,1 päivää keskimäärin). Myös toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöillä kertyy melko usein yli 30 päivää poissaoloja sairauden takia vuoden aikana.
Pelastustoimessa sairauspoissaolopäivien määrä sen sijaan väheni edellisvuodesta.
Kunta‑alalla vuonna 2025 eniten sairauspoissaolopäiviä kertyi varhaiskasvatuksen henkilöstölle (keskimäärin 18,8 päivää työntekijää kohden). Varhaiskasvatuksessa myös pitkät poissaolot ovat yleistyneet ja aiempaa useampi on sairauden takia poissa töistä yli 30 päivää vuoden aikana.
Kuntien teknisellä alalla ja huoltotehtävissä henkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet, mutta niitä kertyy yhä keskimääräistä enemmän, noin 15,6 päivää työntekijää kohden. Kuntien hallinto- ja suunnittelutehtävissä sairauspoissaolot sen sijaan lisääntyivät ja niitä kertyi 8,9 päivää työntekijää kohden vuonna 2025.