Varjotaival, kirjan arvio

Kirjallisuus- ja kulttuuritoimittaja Tapio Sippoin

Eurooppalaisen esoterian historiasta on kirjoitettu suomeksi kovin vähän kirjoja. Uutislähteen lukijoiden suureksi riemuksi voin todeta, että nyt asia on korjautunut, sillä Rikhard ”Riku” Larvanto on kirjoittanut mainion kirjan, jossa juuri eurooppalaista esoteriaa ja sen historiaa käydään läpi kolmella tavalla, kolmesta tulokulmasta. Varjotaival, eurooppalaisen esoterian historia, on mainio teos, jossa käydään matkakertomusten, upeiden kuvien, sekä eurooppalaisen esoterian historian tarinoiden kautta luontevasti ja sujuvasti läpi monia erilaisia paikkoja ja tapahtumia, joista Euroopan okkultistiset ja esoteeriset fyysiset ja mielenmaisemalliset kulttuuriaarteet koostuvat.

Kustantaja Salakirja on sekaantunut tämän kirjan myyntiin, markkinointiin ja rahoitukseen, todennäköisesti jopa myös kustantamiseen. Suhteellisen tunnettu esoterian sekatyömies, kulttuurialan freelancer Rikhard Larvanto on laittanut osaamisensa peliin, jotta tämä teos on saatu painettua. Kovakantinen, tyylikkäillä ja taiteellisilla valokuvilla runsaasti varusteltu kirja sisältää avartavan kokoelma mitä moninaisempia esoteerisia ja okkulttisia aiheita. Kirja on myös helppolukuinen ja saatttaa aiheuttaa lukuhimon tai muun hurmostilan sen lukemisen aloittaneelle intellektuellille. Pahimmassa tapauksessa kirjan lukee yhdeltä istumalta, joten arjen muut tärkeät asiat, kuten pyykinpesu ja tiskaus saattavat sinä päivänä jäädä tekemättä.

Esoteriaan kolmella tarjottimella

Larvannon teos on kolmitasoinen monipuolinen yhdistelmä erilaisia kirjallisuuden lajeja. Kirja on historiallinen tietoteos, joka kokoaa yhteen tuhansien vuosien eurooppalaista esoteriaa ja sen kulttuurien historiaa. Teos on myös matkakirja, joka vie lukijan tarinoiden ja valokuvien kautta paikan päälle moniin muinaisten okkultistien ja esoteriaan sekaantuneiden ihmisryhmien kulttipaikoille. Valokuva kertoo aina jotakin muuta kuin pelkät sanat, joten tämä kuvakirja hyödyntää Larvannon ammattitaitoa sekä tarinankertojana että valokuvaajana. Teos sisältää kymmeniä taiteellisia ja taitavia mustavalkokuvia Euroopan historiallisilta paikoilta.

Läkähdyttävä määrä esoterian aiheita on tiivistetty yhteen kirjaan. Sisällössä on Eleusiin mysteerit, Dianysoksen kultti, mithralaisuus, gnostilaisuus, temppeliherrojen ritarikunta, Graal, alkemia, hermetismi, magia, ruusuristiläisyys, vapaamuurarit ja illuminaatit. Rikhard Larvanto antaa sanaisen säilänsä viuhua sellaisten esoterian henkilöiden ja okkultistien selkänahalla, kuten John Dee, Anton Mesmer, Jean Sibelius, William Blake, Eliphas Levi, Rooman keisari Konstantinus, John Milton, Faust, Dante Alighieri ja H.P. Blavatsky. Näiden ohessa käydään söpöissä paikoissa kuten Pantheon, Konstantinopoli, Stonehedge, Lontoon Freemason Hall, Suomessa Ainola, Saint-Sulpice (joka on Pariisin toiseksi suurin kirkko) ja Citen saari.

Kirjailijan ylistys

Olen vaikuttunut Larvannon kyvystä kirjoittaa mielenkiintoisesti ja käsitellä uskonnollisia kulttuurisia ilmiöitä ja muun muassa ihmisen pahuuden psykologian groteskiutta korkealla sivistyneellä tasolla. Eräs oivallinen esimerkki Larvannon kyvystä kirjoittaa on kirjan viidentoista sivun pätkä, jossa Larvanto keskittyy kertomaan Saatanan ja paholaisen mytologioiden syntyyn liittyviä tarinoita ja historiaa. Hän onnistuu taitavasti avaamaan absurdin kudelman joka tässä on. Larvanto etenee asiassa kronologisesti ja selkeästi, joten melko vähilläkin älynlahjoilla varustettu pystyy oivaltamaan tähän liittyvät sisäiset ristiriidat. Loogisen ajattelun parissa niistä puhutaan usein esimerkiksi päättelyvirheinä, ja niitä kirja tässä nyt ansiokkaasti paljastaa.

Rationaalisesti ja loogisesti havaiten, järjen valon säilyttäen, voi todeta, että saatananpalvontahan historiallisena esoterian ilmiönä ja yleensäkin Saatanaan uskottavasti uskominen vaatisi pohjimmiltaan fundamentalistista kristillistä uskoa, joten koko ilmiö on jo sitä kautta melkoisen surkuhupaisa. Saatanan palvojan pitää olla siis kristitty, mieluiten vielä fundamentalisti kristitty, tai muuten koko pahuuden palvonnan uskomushimmeli menettää merkityksensä. Larvannon historiaan ja tieteeseen pohjautuvan kirjoituspätkän Saatanasta luettuaan viimeinenkin Saatanaan uskova menettää todennäköisesti uskonsa.

Samaan tapaan tietokirjailija Larvanto onnistuu lähes koko kirjan ajan asiassaan, eli hän osaa tuottaa mainioita soljuvia tarinoita esoterian historian ajattelusta ja käytänteistä. Ja näitä tukevat Varjotaival, eurooppalaisen esoterian historia -kirjan onnistuneet valokuvat, jotka tuottavat myös esteettistä mielihyvää lukijalle. Tämän kirjan voisi ostaa pahimmalle vihamiehelleen, mutta sen lisäksi vaikka rakkaimmilleen ja lähimmäisilleen. Suosittelen kirjaa siis luettavaksi ”noin niin kuin yleisellä tasolla”. En suosittele kirjaa kuitenkaan kaikille, sillä äärisivistymättömille kirjan lukeminen saattaa aiheuttaa suurta piinaa.

Kirjan tiedot:

Varjotaival – Eurooppalaisen esoterian historia 

Kirjailija: Rikhard Larvanto

Ulkoasu 247 sivua

Kieli suomi

Julkaisija Salakirjat, 2024

ISBN 9789527204511

Yksi kommentti artikkelissa “Varjotaival, kirjan arvio

Kommenttiosio on suljettu.

Suunnittelu ja toteutus: DevNet Oy