Perustuslain vastainen lakiesitys on vietävä uudelleen perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi ennen täysistuntoa, Apteekkariliitto vaatii.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tekemät korjaukset apteekkitalousuudistusta ja ensi vuoden lääkesäästöjä toteuttavaan lakiesitykseen eivät poista esityksen perustuslaillisia ongelmia. Korjattu hallituksen esitys on vietävä uudelleen perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi ennen eduskunnan täysistuntokäsittelyä.
– On selvää, etteivät esitykseen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tehdyt muutokset estä apteekkeja ajautumasta kannattamattomiksi tai jopa tappiollisiksi. Perustuslakivaliokunta edellytti nimenomaisesti, että hallituksen lakiesitystä on muutettava niin, että kannattavan liiketoiminnan mahdollisuus säilyy. Tämä ei nyt täyty, painottaa Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Holma.

Kuva: Apteekkariliitto/Mikko Mäntyniemi
Apteekkien talous on jo valmiiksi heikentynyt useiden leikkausten, kustannusten nousun ja reseptilääkkeiden pitkään jatkuneen hintojen laskun vuoksi.
– Nyt käsittelyssä olevan kokonaisuuden vaikutukset kasautuvat ennakoimattomasti ja yhtäkkisesti. Vaikka valiokunta esittää apteekkiveron nollarajan nostoa, se ei tee esityksestä perustuslain mukaista.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä ilmenee, ettei valiokunnalla ole varmuutta siitä, riittävätkö korjaukset turvaamaan perustuslakivaliokunnan lausunnossa vaaditun omaisuudensuojan ja elinkeinovapauden toteutumisen.
Lisäksi valiokunnan mietinnöstä ilmenee, että kuulluista valtiosääntöoikeuden asiantuntijoista professori Veli-Pekka Viljanen katsoo esityksen edelleen ongelmalliseksi ja esittää muutetun esityksen viemistä uudelleen perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.
– Kun asiantuntijat ovat erimielisiä ja vaikutusarvioista kiistellään, lakiesityksen perustuslainmukaisuus on aidosti epäselvä, Holma muistuttaa.
Apteekkariliitto korostaa, että kyse on apteekkialalle erittäin merkittävästä talousuudistuksesta. Lainsäädännön on turvattava apteekkien tosiasiallinen kannattavuus ja maanlaajuinen apteekkiverkosto, muutoin seurauksena ovat palvelujen heikkeneminen, pidemmät asiointimatkat ja muuhun terveydenhuoltoon kohdistuva lisäkuormitus.
– Mietintö on lähetettävä takaisin perustuslakivaliokuntaan ennen kuin asia tuodaan täysistuntoon, Holma vaatii.