Suomen Työterveys Oy
Top 5 syytä miksi kesällä joudutaan lääkäriin
- Tapaturmat ja vammat
- Iho-ongelmat, palovammat
- Pistot ja puremat
- Ruokamyrkytykset
- Lämpöuupumiset ja nestehukka
Liika oleilu paahtavassa auringossa, huolimaton hyppy laiturilta tai alkoholin sumentama harkinta voi pilata lomakauden. Aurinko, ajattelemattomuus ja alkoholi ovat yleisimmät syyt kesän tapaturmiin ja vaivoihin, usein yhdistelmänä.
Monet kesän haaverit ovat ennaltaehkäistävissä. Iho ja pää kannattaa suojata auringolta ja pitää huolta nesteytyksestä. Kannattaa muistaa, että alkoholi kuivattaa elimistöä. Se myös heikentää tasapainoa, reaktiokykyä ja harkintaa.
Kesästä katoaa hohto, jos jalat vie alta limaisen liukas rantakallio eikä kesäheila
Kesällä tapaturma voi iskeä sekunnissa. Remontoija putoaa tikkailta, uimari liukastuu ja retkeilijä kompastuu telttanaruun. Sähköskuuttikin voi lennättää suoraan asfalttiin ja lomapaikka vaihtuu sairaalan päivystykseen.
Humalaisen tuuri on enemmän tarua kuin totta. Todennäköisempää on, että vähemmän alkoholia tarkoittaisi myös vähemmän kolhuja, nyrjähdyksiä ja murtumia.
– Tapaturman sattuessa tärkeintä on rauhoittua ja estää lisävahingot. Liikkuminen kannattaa lopettaa heti, eikä kipeälle jalalle pidä varata painoa tai vammautunutta kättä käyttää. Raaja nostetaan kohoasentoon turvotuksen vähentämiseksi. Kylmähoito auttaa kipuun ja turvotukseen. Jos kipu on kova, raajassa on virheasento, et pysty varaamaan painoa tai epäilet murtumaa, on syytä hakeutua pikaisesti lääkäriin. Sähköpotkulautailun aiheuttamat pään ja kasvojen alueen vammat ovat lähes aina syy mennä päivystykseen. Aivovammat eivät niissä onnettomuuksissa ole tavattomia, Suomen Työterveys Oy:n lääkäri Ridha Bennour sanoo.
Pitkä kuuma kesä syntyy grillistä, saunasta ja kokosta, valitettavasti myös moni palovamma
Kesän kuumimmat hetket voivat päättyä palovammaan. Vakavia palovammoja syntyy grillatessa, saunoessa ja kokkoa sytyttäessä. Mökkisaunassa palovammoja syntyy esimerkiksi kuumaan kiukaaseen horjahtamisesta. Grillaajalle palovammoja saattaa tulla sytytysnesteen kanssa hosumisesta tai siitä, että kompuroi grilliin.
– Jos palovamma on kämmentä suurempi, kannattaa hakeutua nopeasti lääkärin vastaanotolle. Myös tätä hieman pienemmät rakkuloituvat palovammat kannattaa näyttää lääkärille. Kotihoitona palanut kohta jäähdytetään kylmällä vedellä, haava puhdistetaan ja suojataan apteekista saatavilla rasvalapuilla. Kodin ensiaputarvikkeet kannattaakin käydä läpi ja tarvittaessa täydentää, Bennour muistuttaa.
Kyyn pureman kanssa ei kannata leikkiä kansanparantajaa
Kylmänkankeina kyyt ovat puruherkempiä, mutta myös hellepäivänä ärsytetty käärme voi iskeä. Jos kyy puree, ei kannata leikkiä kansanparantajaa. Eli ei kiristyssiteitä eikä haavan imemistä tai puristelua. Nämä temput voivat pahentaa tilannetta.
– Puremakohtaa ei saa liikutella, koska liike voi levittää myrkkyä elimistöön. Kiristävät vaatteet ja korut riisutaan pois turvotuksen varalta. Ensiapuna voi antaa kyypakkauksen hydrokortisonia. Tulehduskipulääkkeitä kannattaa välttää, koska ne rasittavat munuaisia yhdessä myrkyn kanssa. Jos kyy on purrut lasta, raskaana olevaa, iäkästä tai vakavasti sairasta, täytyy aina lähteä lääkäriin. Kotiin ei pidä myöskään jäädä, jos puremakohdassa on voimakas tulehdus- tai myrkkyreaktio tai jos kokee hengenahdistusta ja oksentelee, Bennour opastaa.
Hyttysen ihoon ruiskuttama sylki käynnistää alkukesän kutinakierteen
Hyttysten aiheuttamat ihoreaktiot ovat voimakkaimmillaan hyttyskauden alussa ja heikkenevät kesän kuluessa sietokyvyn kehittyessä. Hyttysen pistäessä sen ihoon ruiskuttama sylki käynnistää immuunireaktion, jossa elimistö vapauttaa mm. histamiinia. Tästä aiheutuvat kutina, punoitus ja paukamat.
– Hyttysenpistoja voi hoitaa kortisonivoiteella ja antihistamiinilla. Pistokohdan kutina houkuttaa rapsuttamaan, mutta se on ansa, sillä rapsuttelu vain pahentaa oireita. Raapiminen voi aiheuttaa tulehdusta ja pitkittää oireita, Bennour toteaa.
Kesän pistävistä pahiksista ampiaiset ja mehiläiset voivat aiheuttaa vahvan allergisen reaktion. Ensiapuna otetaan antihistamiinia tai kyypakkauksen hydrokortisonitabletti. Jos myrkky aiheuttaa hengenahdistusta tai oksentelua, hakeudutaan lääkäriin.
Kesän buffetpöydässä noro ja muut pöpöt juhlivat
Ihmisjoukot, lämpö ja vähän sinne sun tänne hoidettu käsihygienia tekevät kesäjuhlista myös pöpöjen juhlat. Esimerkiksi norovirus elää pitkään käsissä ja pinnoilla, kuten vessojen kahvoissa tai buffetpöydän salaattiottimissa.
Puutarhajuhlien tarjoilupöydän kuningas on voileipäkakku, jossa on smetanaa, lohta ja tuorejuustoa. Lämpimässä bakteerit aloittavat jo parin tunnin kuluessa omat juhlansa ja herkku muuttuu vatsalle vaaralliseksi.
– Virukset ja bakteerit voivat aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua ja ripulia. Useimmiten hoidoksi riittää lepo ja juominen. Parin päivän paastosta ei ole haittaa, kunhan energiaa antavia juomia nautiskellaan tarpeeksi nestetasapainon varmistamiseksi. Lääkäriin kannattaa mennä, jos oksentelu ja ripulointi kestävät useita päiviä. Lääkäriä tarvitaan myös, jos kuume on korkea tai ulosteessa on verta, Bennour sanoo.
Lämpöuupuneelle kylmäpakkaukset isojen suonien yhteyteen
Kova helle, liikunta ja unohtunut nesteytys ovat yhdistelmä, joka voi johtaa lämpöhalvaukseen. Myös pitkä saunominen voi kuormittaa kehoa liikaa. Uupuminen on varoitusmerkki neste- ja suolovajeesta. Hikoillessa elimistö menettää elektrolyyttejä, kuten kaliumia, joka on tärkeä mm. sydämen normaalille rytmille.
– Lämpöuupumisen ensiapuna siirrytään varjoon ja riisutaan ylimääräiset vaatteet ja juodaan vettä. Kehoa viilennetään vedellä tai kylmäpakkauksilla. Tehokkain tapa on laittaa kylmäpakkaukset isojen suonien yhteyteen esim. niskalle, kainaloihin ja nivusiin, joissa verenkierto on vilkasta. Näin veri viilenee vikkelästi ja kuljettaa viileyttä koko kehoon, Bennour kertoo.
Auringonpistos johtuu päähän kohdistuneesta lämpörasituksesta. Se aiheuttaa päänsärkyä, pahoinvointia ja huimausta. Kesällä pää kannattaa aina suojata paahteelta. Auringonpistoksen hoidoksi riittää usein veden juominen, lepo ja kehon viilentäminen.
Aurinkosuojan käyttäminen on kesän helpoin turvateko
Kesän tyypillisin palovamma on auringon polttama. Erityisesti veden äärellä, jossa tuuli viilentää, aurinko pääsee polttamaan huomaamatta. Porotusta tehostavat vedestä heijastuvat säteet.
– Ihon suojaaminen auringolta ja riittävän korkean suojakertoimen käyttäminen on kesän helpoin turvateko. Auringon UV-säteily vaurioittaa ihon soluja. Melanooma kehittyy usein pitkän ajan kuluessa UV-vaurioiden seurauksena. Lapsen ihon suojaaminen on erityisen tärkeää, koska toistuvat palamiset erityisesti nuorena, nostavat melanooman riskiä aikuisena, Bennour muistuttaa.
Ensiaputaidoissa Suomi on takamatkalla
Suomalaisista vain harva on saanut ensiapukoulutusta. SPR:n Ensiapubarometri 2025 paljasti karun kehityksen. SPR kouluttaa vuosittain noin 100 000 ihmistä ensiaputaitoihin. Silti koulutus tavoittaa vain noin 1,8 prosenttia suomalaisista. Monessa muussa Pohjoismaassa ensiapuosaaminen nähdään kansalaistaitona. Esimerkiksi Norjassa ensiapukoulutus kuuluu vähintään peruskoulun opetukseen ja Tanskassa se on pakollinen osa ajokortin suorittamista.
– Kesällä ihmiset liikkuvat paljon vesillä, mökeillä, teillä ja tapahtumissa, jolloin tapaturmien riski kasvaa selvästi. Juuri silloin ensiaputaidoilla voi olla ratkaiseva merkitys. Jokaisen olisi hyvä osata ainakin hätäilmoituksen tekeminen, tajuttoman auttaminen ja peruselvytys, Bennour päättää.