Pöytävarauspalvelu TableOnline on listannut vuoden parhaiten arvioidut ravintolat Virossa.

Tänä vuonna odotetulle TableOnline suosittelee -listalle ylsi yhteensä 80 ravintolaa. Mukana on ravintoloita niin Tallinnasta, Tartosta ja Pärnusta kuin pienemmiltäkin paikkakunnilta, mikä tarjoaa monipuolisen kokonaiskuvan Viron ravintolakentästä.

“TableOnline suosittelee -lista helpottaa laadukkaiden ravintoloiden löytämistä, ja toimii erinomaisena oppaana niin paikallisille kuin ruokamatkailijoille”, TableOnlinen toimitusjohtaja Ville Heinonen toteaa.

Mikä TableOnline suosittelee?

TableOnline suosittelee 2026 -listaus perustuu varmennettuihin asiakasarvioihin ravintolaelämyksen onnistumisesta. Listalle pääsevät kaikki ne Viron ravintolat, joiden asiakaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2025 viimeisenä päivänä vähintään 4,5/5 ja joilla oli kertynyt vähintään 30 asiakasarviota.

Listaukseen ovat vaikuttaneet sekä virolaisten että suomalaisten ravintolakävijöiden antamat arviot.

Viron ravintolakentän monimuotoisuus esillä

Tämän vuoden listaus korostaa erityisesti Viron ravintolakulttuurin monipuolisuutta. Mukana on fine dining -ravintoloiden ja bistrojen lisäksi myös laaja kattaus useita eri keittiöitä edustavia ravintoloita, kuten thaimaalaiseen ja japanilaiseen keittiöön erikoistuneita ravintoloita.

Kärkisijoille on noussut myös Viron ensimmäinen vegaaniravintola, mikä kertoo alan uudistumishalusta ja muuttuvista asiakasmieltymyksistä.

“Asiakkaiden antama palaute kertoo, että laadukas ravintolaelämys voi rakentua monella eri tavalla. Listaus heijastaa sitä, miten monipuolisesti Viron ravintolakenttä palvelee erilaisia asiakasryhmiä”, Heinonen lisää.

Listan 80 ravintolan joukossa on sekä suomalaisille jo tuttuja klassikkopaikkoja että kiinnostavia uutuuksia, jotka houkuttelevat kulinaristeja tutustumaan entistä syvemmin Viron ruokakulttuuriin.

Viron parhaat ravintolat TOP10

1. La Pineta
2. Rataskaevu 16
3. Vegan V
4. Mix
5. Mimosa
6. Horisont Bar
7. Stenhus
8. Villa Thai
9. Härg
10. Sushi Plaza Izakaya

Kaikki TableOnline suosittelee 2026 -ravintolat löydät täältä.

Artikkeli Tässä ovat Viron parhaat ravintolat julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Tämän vuoden PRO-palkituista valtaosa oli naisia.

Helsinkiläisen Pompierin ravintolapäällikkö Nadia Salminen Rivero on niitä valovoimaisia osaajia, joista huokuu esikuvallisuus ja hyvä asenne. Yhteistä alalla menestyville naisille on oman ammattitaidon ja koko alan kehittäminen.

Turun ammatti-instituutin lehtori Niina Hannuksela vie Suomi-kuvaa maailmalle valmentamiensa huippuosaajien kanssa. PRO-voittajilla korostuu myös työn merkityksellisyys, kuten Diakonissalaitoksella kahvilatyöntekijänä toimivalla asiakkaistaan aidosti välittävällä Jenni Kolehmaisella.

PRO-tunnustuspalkinnot myöntää horeca-alan ammattimedia Aromi. Vuotuinen PRO-gaala järjestettiin 24. kertaa.

”On hienoa, että ravintola-alan naiset ja heidän huippuluokan työnsä tulee nyt näin voimakkaasti näkyväksi, sillä ala mielletään monesti miesvaltaiseksi. Vaikka tasa-arvokysymyksissä on edelleen jonkin verran tehtävää, viime vuosina on tapahtunut erittäin paljon hyvää kiihtyvällä tahdilla. Positiivinen muutos ja hyvät uutiset on tärkeää tuoda esiin”, Aromin päätoimittaja Outi Tuomivaara sanoo.

Muutosvoima: inhimillinen johtamismalli

Ravintola-alaa ovat vaivanneet vanhentuneet johtamismallit ja tottumukset. Niiden muuttaminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta, osoittaa joukkueenjohtaja Katja Tuomaisen Suomen kokkimaajoukkueeseen lanseeraama uuden ajan johtamismalli, joka nousi vastuullisuussarjan voittajaksi.

Samaan aikaan kun alalla keskustellaan johtamisen ongelmista, Tuomainen on omalla toimintatavallaan osoittanut, että johtajuus voi olla yhtä aikaa inhimillistä ja tuloksellista.

Tuomaisen työ on erinomainen esimerkki siitä, miten sosiaalisen vastuun kantaminen vie pitkälle. Suomi voitti Tuomaisen kanssa historiallisen ensimmäisen kullan kokkiolympialaisissa vuonna 2024.

Viiniasiantuntija Jouko Mykkäselle elämäntyöpalkinto

PRO-elämäntyöpalkinnon sai opettajana uransa tehnyt Jouko Mykkänen.

Elämäntyöpalkinto myönnetään tekijälle, jonka työ on jättänyt pysyvän jäljen alan osaamiseen, arvostukseen ja kulttuuriin. Palkinnon saa ihminen, jonka vaikutus näkyy usein, kun ravintolassa osataan suositella viini oikein – ja vielä niin, että asiakas ymmärtää miksi.

Jouko Mykkänen on sytyttänyt viini-innostuksen kokonaisille sukupolville, sillä hän on opettanut viinin saloja ravintola-ammattilaisille Haaga-Heliassa 30 vuoden ajan. Elämäntyöstä palkitaan ensi kertaa paitsi opettaja, myös salityöskentelyn kasvo.

Mykkäsen työ viinien parissa kouluttajana ja kirjoittajana jatkuu edelleen, vaikka hän jäi päivätyöstään eläkkeelle vuodenvaihteessa.

Lehdistön palkinto nostaa palvelun jalustalle

Lehdistön palkinnon luovutti ruokatoimittaja Teresa Välimäki. Median edustajista koottu lehdistöraati halusi tänä vuonna korostaa palvelua, sydämellisyyttä ja salityötä.

”Haluamme nostaa palvelun sille jalustalle, jolle se kuuluu. Monelle ihmisille palvelukokemus voi olla tärkeämpi kriteeri palata ravintolaan kuin ruoka. Hyvä palvelu voi tehdä semihyvästä ravintolakokemuksesta huipun. Usein hyvä palvelu jättää merkittävimmän muistijäljen, ja siinä Soile Kalliokoski onnistuu toistuvasti”, lehdistötuomariston puheenjohtaja Teresa Välimäki toteaa.

Kalliokoski on tehnyt pitkän uran tarjoilijana Amarillossa Rovaniemellä. Hänen valintansa korostaa kokemuksen ja pitkän työuran tärkeyttä sekä ravintola-alan mahdollisuuksia.

”Haluamme korostaa myös sitä, että ala on mitä suurimmassa määrin muuta kuin fine diningia, ja iso osa alan työstä tehdään muualla kuin Helsingissä. On hienoa, että Soile Kalliokoski työskentelee sydän täynnä, edelleen hymyillen Rovaniemellä. Maakunnissa tapahtuu paljon, ja meillä jokaisella on muistoja Amarilloista ja Rossoista!”

Ehdokkaat asetettiin yleisen haun perusteella ja finalisteista voittajat valitsi ravintola-ammattilaisista koostuva raati.

PRO 2026 voittajat

Ammattikeittiön työntekijä
Jouko Nurmi
Asiakaspäällikkö, Antell Aino, Turku

Ammattikeittiön päällikkö
Tytti Saari
Tiimiesihenkilö, Espoonlahden aluekeittiö, Espoo Catering, Espoo

Ammattikeittiön kokki
Minna Heiman
Kokki, Tuotantokeittiö Pata, Pirkanmaan Voimia, Tampere

Ravintolan asiakaspalvelija
Nadia Salminen Rivero
Ravintolapäällikkö, Pompier, Helsinki

Ravintolapäällikkö
Egle Allikivi
Ravintolapäällikkö, Maritori, Helsinki

Ravintolan kokki
Tapani Helin
Kokki, Savoy, Helsinki

Ravintolan keittiöpäällikkö tai -mestari
Miika Keskitalo
Keittiömestari, Ristorante Scolare, Helsinki

Kahvilan työntekijä
Jenni Kolehmainen
Kahvilatyöntekijä, HDL Opisto Alppila, Diakonissalaitos, Sodexo, Helsinki

Baarimestari
An Nguyen
Baarimestari, Skyroom, Clarion Hotel, Helsinki

Hovimestari/sommelier
Otto Rothberg
Sommelier, Wellamo, Helsinki

Opettaja
Niina Hannuksela
Ravintolapalveluiden lehtori, Turun ammatti-instituutti, Turku

Tulokas
Aino Lindroos
Tarjoilija ja hoviharjoittelija, Nokka, Helsinki

Uudistaja
Päivi Roiko
Head of Operations, Finlandia-talo, Helsinki

Yrittäjä
Teemu Knuutila
Hiekkadyyni oy, Kalajoki

Innovaatio
The Importer pop up
Viinitie oy

Vastuullisuus
Kokkimaajoukkueen johtamismalli

Lehdistön palkinto
Soile Kalliokoski
Tarjoilija, Amarillo, Rovaniemi
Ravintolan asiakaspalvelija -sarjan finalisti

Elämäntyöpalkinto
Jouko Mykkänen

Artikkeli Ravintola-alan Oscarit on jaettu – yli puolet palkinnoista meni naisille julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Pursiseuraravintola Blue Peter ja kortteliravintola Casa Mare juhlivat vuonna 2026 yhteensä 90 vuotta lauttasaarelaista ravintolaelämää. Ikoniset ravintolat ovat vuosikymmenten ajan olleet tiivis osa alueen yhteisöä – paikkoja, joihin tullaan niin arkena kuin elämän eri juhlahetkinä. Ravintoloita yhdistää myös perheyrittäjyys ja pitkät työntekijäsuhteet.

”Olemme ylpeitä perhevetoisten ravintoloidemme pitkästä historiasta ja siitä, että olemme saaneet kulkea mukana saarelaisten elämässä useiden sukupolvien ajan. Täällä on tiivis yhteisö, joka pitää huolen omistaan. Olikin luontevaa lähteä viettämään juhlavuotta yhdessä Casa Maren kanssa”, Blue Peteriä luotsaavat yrittäjäveljekset Jussi ja Ville Forsman toteavat.

”Juhlavuoden kunniaksi lanseeraamme yhteisen juhlavuosimenun, jolta löytyy asiakkaidemme suosimia klassikkoannoksia. Jokaisesta myydystä annoksesta lahjoitamme euron Lauttasaaren VPK:lle ja turvaamme näin osaltamme alueen tulevaisuutta. Molemmissa ravintoloissa on lisäksi tiedossa ravintolakohtaisia etuja, tempauksia ja tapahtumia juhlavuoden aikana”, Joonas Keskinen, Casa Maren ravintoloitsija toisessa polvessa, kertoo.

Blue Peter ja Casa Mare ovat tehneet yhteensä yli 100 miljoonaa euroa liikevaihtoa ja maksaneet lähes 19 miljoonaa euroa arvonlisäveroa 90 yhteisen vuoden aikana. Ne ovat työllistäneet yli 2000 henkilötyövuoden verran ja tarjonneet tet-harjoittelupaikkoja yli 500:lle alueen nuorelle.

Casa Maressa on 40 vuoden aikana paistettu yli miljoona pitsaa – määrä, josta syntyisi 35 kilometriä korkea pizzalaatikkotorni. Blue Peterissä taas on tarjoiltu 50 vuoden aikana yli 400 000 lautasellista lohikeittoa, talon suosikkiannosta. Tällä määrällä täyttäisi 3/4 Lauttasaaren yhteiskoulun (LYK) uima-altaista.

Sattuman kautta ravintoloitsijaksi

Forsmanin veljekset päätyivät perinteisen pursiseuraravintola Blue Peterin omistajiksi vähän sattumalta: Vattuniemenrannan ravintola oli Forsmaneille tuttu oman purjehdusharrastuksen kautta. Kuultuaan ravintolan sulkeutumisesta, päättivät veljekset tarttua itse Blue Peterin ruoriin – ilman aiempaa ravintola-alan kokemusta. Siitä hetkestä on kulunut nyt 25 vuotta. Blue Peter uudistettiin täysin vuonna 2007. Uudistus on designtoimisto Vertti & Co:n (aiemmin dSign Vertti Kivi & Co) käsialaa.

Ravintolatoimintaa rakennuksessa jo 70 vuotta

Gyldénintie 6:lla on pitkä historia lauttasaarelaisten olohuoneena. Jo 70 vuotta sitten  paikalla aloitti Café Hilden, jonka sacherkakun äärelle kanta-asiakkaat kokoontuivat viikoittain. Kortteliravintola Casa Mare avautui tilassa vuonna 1986. Sen ikkunapöydissä on totuttu näkemään kaupunginosan omia legendoja Spede Pasasesta ToPoLan urheilijoihin. Casa Maren teemaviikot – kuten blini-, pitsa-, parsa- ja riistaviikot – tuovat asiakkaita kauempaakin. Casa Maresta löytyy myös suosittu lasten leikkinurkka, joka laajentuu juhlavuoden kunniaksi.

Juhlavuoden Lauttasaari-menu on saatavilla koko vuoden 2026 molemmissa ravintoloissa. Menu: Toast Skagen / Pippuripihvi naudan sisäfileestä / Crème Brûlée / 58 €

Artikkeli Lauttasaaren klassikkoravintolat täyttävät yhdessä 90 vuotta julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Made on kala, joka jakaa mielipiteitä, osin hurjan ulkonäkönsä vuoksi. Se on kuitenkin herkullinen ruokakala, jonka sesonki voisi olla nykyistä huomattavasti pidempi. Made sopii loistavasti kalakeittoon – kokeile siis Kalakeittopäivän kunniaksi madesoppaa!

– Mateen kohdalla pätee vanha totuus: mitä rumempi, sitä parempi kala, naurahtaa Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n toimitusjohtaja ja aktiivinen ammattikalastaja Mikko Malin.

Malinin kalastajanura alkoi aikoinaan madekalastuksesta – ja made on edelleen hänen suosikkikalansa.

– Made on kala, joka jakaa mielipiteitä. Se sekä ihastuttaa että ällöttää – riippuu ihmisestä, Malin sanoo.

Moni mateen ulkonäköä vieroksuva muuttaa kuitenkin mieltään, kun maistaa oikein valmistettua madetta vaikkapa madekeitossa. Hurjalta näyttävä made onkin todellinen herkku.

Alkaako mateen sesonki liian myöhään?

Made mielletään usein alkuvuoden kalaksi, mutta Malin kertoo, että mateen lihan laatu on parhaimmillaan jo aiemmin, loka–joulukuussa.

– Markkinointi on onnistunut siitä, että mateen kysyntä räjähtää joka vuosi heti loppiaisen jälkeen, ja jatkuu tammi-helmikuun ajan, kunnes loppuu lähes täysin. Mateen mäti onkin alkuvuodesta parhaimmillaan, mutta itse made on usein herkullisimmillaan ennen vuodenvaihdetta. Siksi toivoisinkin, että mateen sesonki laajenisi – ja että madetta syötäisiin useammin ja monipuolisemmin, Malin sanoo.

Malin kertoo, että madetta voi säilöä tavalla, joka helpottaa sen käyttöä sesongin ulkopuolella.
– Kun madetta tulee enemmän, sen voi nylkeä valmiiksi, ottaa mukaan myös maksan, ja pakata koko komeuden vakuumiin ja pakastaa. Silloin made on valmis käytettäväksi suoraan keittoon milloin tahansa – tarvitaan vain perunat ja mausteet.

Mateen käyttöä rajoittaa turhaan se, että sen käsittelyä pidetään vaikeana. Esimerkiksi YouTubesta löytyy kuitenkin valtavasti videoita mateen käsittelyyn, ja jos mateen ostaa kalakaupasta tai -tiskiltä, homma hoituu asiantuntevan myyjän tekemänä.

Moni käyttää madetta keittoon tai muhennokseen, lisäksi Malin suosittelee kokeilemaan madetta myös savustettuna.

Ennakkotilaukset vähentävät hävikkiä

Malin kalastaa madetta kotivesillään Kymijoen varrella sekä Kotkan edustalla, ja myy saaliinsa paikalliseen kalatukkuun osin ennakkotilausten perusteella. Se tarkoittaa käytännössä, että tukku kertoo kysynnän etukäteen ja kala toimitetaan eteenpäin nopeasti – ilman turhaa varastointia.

– Kun tiedetään, paljonko kalaa tarvitaan, voidaan kalastaa järkevästi. Näin hävikkiä ei synny, ja kala liikkuu nopeasti eteenpäin. Parhaimmillaan kala on kaupan tiskissä vain tuntia myöhemmin siitä, kun se on nostettu sumpusta, Malin kuvaa.

Madekalastuksen yhteydessä Malin osallistuu myös vesistöjen hoitoon liittyvään työhön: hän kerää osan mateen mädistä hautomoon.

– Mateen mädistä tuotetaan uusia poikasia, joita voidaan hyödyntää siellä, missä mateen lisääntyminen luonnossa on heikompaa. On hienoa, että kalastamalla voin myös tukea kalakantoja, Malin kertoo.

Kalakeittopäivä 3.2. kutsuu yhteiseen pöytään

Kalakeittopäivää vietetään tiistaina 3.2.2026 jo yhdeksättä kertaa. Pro Kalan järjestämän teemapäivän tavoitteena on innostaa suomalaiset laittamaan kattilat porisemaan ja nauttimaan kalakeittoa.

Keittiömestari Jesse Söderlund on suunnitellut Kalakeittopäivän kunniaksi viisi reseptiä, jotka löytyvät Kalakeittopäivän nettisivuilta. Yksi resepteistä on vuodenaikaan sopien madekeitto. Reseptillä valmistuu kirkaslieminen, hienostunut, ravintolatason keitto, jota kelpaa tarjota vaikka vieraille.

Lisää Kalakeittopäivän reseptejä löydät Kalakeittopäivän nettisivuilta: kalakeittopaiva.fi

Hienostunut madekeitto
(alkuruokana neljälle)

1 made (liha ja ranka erikseen)
suolaa

Liemi:
mateen ranka
1 fenkoli
1 porkkana
1 sipuli
2 laakerinlehteä
5 maustepippuria
10 valkopippuria
½ ruukkua tilliä (varsiosat)
1 dl valkoviiniä
2 l vettä

Kasvikset:
3 pientä porkkanaa
2 perunaa
suolaa ja pippuria
100 g voita
1 sitruunan kuori
tillinvarsia
1 valkosipulinkynsi

1. Kuori liemikasvikset (fenkoli, porkkana ja sipuli) ja pilko ne noin sentin paloiksi.
2. Laita kattilaan mateen ranka (ilman kiduksia), kasvikset, mausteet, valkoviini ja vesi. Keitä miedolla lämmöllä puolisen tuntia ilman kantta. Sammuta levy, laita kansi päälle ja anna liemen tekeytyä puolen tunnin ajan.
3. Siivilöi liemi kattilasta erilliseen kulhoon varovasti niin, että kattilan pohjalle jäänyt sakka ei tule mukaan. Keitä lientä kasaan niin, että jäljellä on noin puolet. Kun liemi kiehuu, kuori sen pinnalta vaahtoa pois, niin saat kirkkaan liemen.
4. Valmistele keittokasvikset: kuori kasvikset, leikkaa porkkanasta paloja ja perunoista kiekkoja. Laita kasvikset uunivuokaan, lisää päälle voita, sitruunankuorisiivuja, hienonnettua valkosipulia ja tillinvarsia. Paista kasviksia uunissa 190 asteessa noin 20 minuuttia.
5. Kaada kasvisten paistovuoan pohjalle jäänyttä voita pannulle ja paista siinä muutamaan palaan pilkottu made ja viipaloitu mateen maksa. Mausta suolalla.
6. Kokoa annos lautasille: ensin kasviksia, sitten madetta ja maksaa ja päälle kuuma liemi. Tarjoile heti.

Artikkeli ”Mitä rumempi, sitä parempi ” – SAKL:n toimitusjohtaja Mikko Malin haluaisi pidentää mateen sesonkia julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Keittoruoat ovat täyttäviä, edullisia ja vain paranevat uudelleen lämmittäessä. Niiden avulla on helppo lisätä kasvisten syöntiä. Keitot myös vievät makumatkalle maailmalle.

Keittoruoat ovat yksi vanhemmista tunnetuista ruoanvalmistuksen muodoista. Keittoja onkin lähes jokaisessa maailman ruokakulttuurissa. Keitto toimii konkreettisena esimerkkinä siitä, miten erilaiset perinteet, raaka-aineet ja ilmasto-olot muovaavat ruokakulttuureja eri puolilla maailmaa.

Suomalaisessa ruokakulttuurissa keitot ovat oleellinen osa ruokaperinnettä. Kalakeitot, hernekeitto ja erilaiset perunaa tai juureksia sisältävät keitot ovat vuosisatojen ajan tarjonneet ravitsevan ja lämpimän aterian pohjoisen ilmaston keskellä.

Keitot ovat helposti muunneltavia ruokia. Niiden avulla on helppo lisätä kasvisten syöntiä ja tutustua uusiin makuihin. Keittojen valmistuksessa voi myös rohkeasti yhdistellä kotoisia raaka-aineita maailman makuihin ja samalla pohtia sitä, miten omat valinnat vaikuttavat ympäristöön ja globaaleihin markkinoihin.

KEITTOJA MAAILMALTA

Marokkolainen jauhelihakeitto

4–5 annosta
G M
Valmistusaika 30 min

300–400 g (lampaan) jauhelihaa

2 sipulia

2–3 valkosipulin kynttä

2–3 porkkanaa

100 g juuriselleriä

100 g lanttua

2 rkl öljyä

2 tl juustokuminaa (jeera)

0,5 tl jauhettua inkivääriä

0,5 tl jauhettua kanelia

1–2 tl jauhettua korianteria

0,5 tl jauhettua maustepippuria

0,5 tl rouhittua musta- tai valkopippuria

1 tlk (n 400 g) tomaattimurskaa

1 l vettä

1 lihaliemikuutio

n. 3 dl keitettyjä härkäpapuja

Pinnalle: Silputtua persiljaa tai korianteria

1. Kuori sipulit, valkosipulinkynnet, porkkanat, selleri ja lanttu. Silppua sipulit ja kuutioi porkkanat sekä juuriselleri ja lanttu.
2. Kuumenna osa öljystä kattilassa ja paista jauhelihaa noin 5 minuuttia, kunnes se alkaa ruskistua.
3. Lisää öljyä sekä kasvikset ja kuullota pari minuuttia.
4. Sekoita joukkoon mausteet, tomaattimurska, vesi ja liemikuutio. Kuumenna kiehuvaksi ja hauduta noin 10 minuuttia, kunnes kasvikset ovat pehmenneet.
5. Sekoita joukkoon härkäpavut. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä vielä muutama minuutti. Ripottele pinnalle persiljaa ja tarjoa leivän kanssa.

Vinkki: Korvaa keitetyt härkäpavut tölkillisellä säilöttyjä papuja tai linssejä.

Maharagwe, kenialainen papu-kookoskeitto

4 annosta
G M V
Valmistusaika 30 min

3 dl keitettyjä härkäpapuja

n. 5 cm:n pala tuoretta inkivääriä

1 iso sipuli

2 valkosipulin kynttä

2 porkkanaa

(1 iso tomaatti)

2 rkl öljyä

0,5 dl tomaattipyreetä

1 tl suolaa

2–4 dl vettä

1 tlk (n. 400 ml) kookosmaitoa

Pinnalle: 1 dl silputtua korianteria tai persiljaa

1. Kuori inkivääripala, sipuli ja valkosipuli sekä porkkanat tarvittaessa. Raasta inkivääri ja valkoisipuli ja silppua sipuli. Suikaloi porkkanat. Jos käytät tomaattia, leikkaa se pieniksi kuutioiksi.
2. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota sipulisilppua sekä porkkanasuikaleita noin 5 minuuttia.
3. Lisää inkivääri ja valkosipuli ja jatka kuumentamista minuutin verran.
4. Sekoita joukkoon tomaattipyree ja kuumenna pari minuuttia sekoitellen.
5. Lisää kattilaan pavut, suola (tomaatit) ja 2 dl vettä. Keitä 5 minuuttia.
6. Kaada sekaan kookosmaito. Sekoita hyvin ja peitä kannella. Anna keitoksen hautua noin 5 minuuttia.
7. Tarkista maku ja keiton koostumus. Se saa olla paksua patamaista tai juoksevampaa keittomaista. Lisää tarvittaessa vettä ja suolaa. Ripottele pinnalle korianteri tai persilja ja nosta tarjolle esimerkiksi rieskan kanssa.

Vinkki: Vaihda keitetyt härkäpavut tölkilliseen säilöttyjä kidneypapuja. Jos haluat mausteisemman keiton, lisää sekaan 0,5 tl kurkumaa, 0,5 tl jauhettua korianteria ja 0,5 tl rouhittua mustapippuria.

Mullingtawny eli mausteinen kanakeitto

4 annosta
Valmistusaika 40 min

300 g maustamattomia kanasuikaleita

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

3 cm:n pala tuoretta inkivääriä

2–3 porkkanaa

pala (n. 50 g) selleriä tai 2 lehtisellerin vartta

n. 150 g palsternakkaa

1 kirpeä omena

1 rkl voita

1 rkl öljyä

1 tl currya

1 tl juustokuminaa

0,5 tl savupaprikajauhetta

1,2 l kanalientä (kuutioista tai fondista)

1–2 rkl tomaattipyreetä

1 dl ruokakauraa, -ohraa tai basmatiriisiä

0,5 tl jauhettua valkopippuria

(suolaa)

2 rkl sitruunamehua

Pinnalle: 1 dl silputtua korianteria tai persiljaa

Tarjoiluun: Paksua jogurttia tai ranskankermaa

1. Kuori sipuli, valkosipulinkynsi, inkivääri, porkkana, sellerinpala, palsternakka ja omena. Silppua sipuli, raasta inkivääri ja valkosipuli. Leikkaa porkkanat, selleri ja palsternakka noin 2 cm:n kuutioiksi. Viipaloi lehtiselleri. Leikkaa omena neljään osaan ja poista siemenkota. Paloittele omena.
2. Kuumenna öljy ja voi kattilassa.
3. Kuullota sipulia kattilassa. Lisää kanasuikaleet ja paista muutama minuutti.
4. Sekoita joukkoon muut kasvikset ja omena. Kuumenna aineksia hetken ajan sekoittaen.
5. Ripottele pinnalle mausteet ja kaada päälle kanaliemi. Kuumenna kiehuvaksi.
6. Sekoita keittoon kaura ja tomaattipyree. Mausta pippurilla ja tarvittaessa suolalla. Keitä miedolla lämmöllä kannen alla noin 15 minuuttia, kunnes kana, kaura ja kasvikset ovat pehmenneet.
7. Mausta keitto sitruunamehulla. Annostele kulhoihin, tipauta sekaan nokare paksua jogurttia ja ripottele pinnalle korianteria.

Ukrainalainen borssi

5 annosta
G
Valmistusaika 45 min

2–3 (500 g) kuorittua punajuurta, suikaleina tai pieninä paloina

2 porkkanaa

2 isoa sipulia

3 (n. 250 g) perunaa

500 g keräkaalia

2–3 rkl rypsiöljyä

2–3 tl sokeria

0,5 dl tomaattipyreetä

2–3 rkl etikkaa

2 l lihalientä (kuutioista tai fondista)

0,5 tl rouhittua mustapippuria
(suolaa)

n. 300 g mausteista makkaraa (esim. bratwursti)

Lisäksi: smetanaa, hienonnettua persiljaa

1. Kuori punajuuret, porkkanat, sipulit ja perunat. Suikaloi tai kuutioi punajuuret, porkkanat ja sipulit. Leikkaa perunat neljään tai kuuteen osaan perunan koon mukaan. Leikkaa kaali ohuiksi suikaleiksi esimerkiksi juustohöylällä.
2. Kuumenna rypsiöljy kattilassa ja lisää punajuuret, porkkanat sekä sipuli. Kuullota hetki ja lisää joukkoon sokeri, tomaattisose ja etikka. Sekoita ja lisää kattilaan muutama desilitra lihalientä niin, että ainekset juuri ja juuri peittyvät. Nosta kansi päälle ja anna hautua 20–25 minuuttia välillä sekoittaen.
3. Kuumenna toisessa kattilassa loput lihaliemestä kiehuvaksi ja lisää joukkoon suikaloitu kaali. Keitä noin 10 minuuttia ja lisää perunat. Keitä miedolla lämmöllä kannen alla, kunnes perunat ovat melkein kypsiä, noin 15 minuuttia.
4. Kuutioi makkarat ja sekoita kaali-perunaseokseen.
5. Lisää haudutettu punajuuriseos kaalikeitoksen sekaan ja kuumenna kiehuvaksi. Tarkista ainesten kypsyys ja keiton maku. Mausta pippurilla ja tarvittaessa suolalla. Lisää tarvittaessa sokeria tai etikkaa.
6. Anna borssikeiton hautua noin 10 minuuttia ennen tarjoilua kuumalla levyllä, mutta älä enää keitä. Tarjoa lisäkkeenä smetanaa ja hienonnettua persiljaa sekä ruisleipää.

Artikkeli Sydäntalven mausteiset sopat ovat mainiota arkiruokaa julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Meillä on pohjoisesta sijainnistamme huolimatta Suomessa erinomainen tarjonta kotimaisia kasviksia ympäri vuoden. Keräsimme viisi hyvää syytä, miksi kannattaa valita kaupassa kotimainen kasvis.

1. Tuoreinta, mitä kaupasta saa
Kotimaiset kasvikset kulkevat puutarhalta kauppaan parhaimmillaan muutamassa tunnissa. Voit siis tänään syödä esimerkiksi kurkun, joka on poimittu samana aamuna kasvihuoneelta. Erityisesti kotimaisilla kasvihuonevihanneksilla, kuten tomaateilla, kurkulla, salaateilla ja yrteillä, aika poiminnasta lautaselle on erittäin lyhyt. Etelä-Euroopasta tuodulla kasviksella voi olla takanaan jopa viikon matka, Euroopan ulkopuolelta tulevilla tuotteilla jopa useampi viikko.

2. Tiedät mistä ruokasi tulee
Kun ostat kotimaassa viljellyn vihanneksen, näet pakkauksesta suoraan, missä yrityksessä tuote on viljelty. Suomalaisessa ruokaketjussa tieto kulkee järjestelmällisesti ja alkuperä on aina selvitettävissä helposti. Ulkomailta tulleen kasviksen alkuperä voi joskus jäädä hämärän peittoon, eikä sitä usein ole mahdollista selvittää puutarhalle asti.

3. Puhdasta ja turvallista
Suomessa viljellyt vihannekset ovat kaikkien mittareiden mukaan kuluttajille täysin turvallisia. Tuotteiden kohdalla ei tarvitse olla esimerkiksi huolissaan kasvinsuojeluainejäämistä. Suomalaisessa kasvihuoneviljelyssä on käytetty biologista kasvinsuojelua jo 1960-luvulta asti. Biologinen torjunta tarkoittaa sitä, että kasvinsuojelua tehdään hyödyntäen erilaisia eliöitä kasvinsuojeluaineiden sijasta. Biologista kasvinsuojelua käytettäessä kemiallisia kasvinsuojeluaineita ei käytetä lainkaan, tai niitä käytetään erittäin harvoin. Lisäksi Suomen ilmasto ja kylmät talvet auttavat omalta osaltaan hallitsemaan kasvintuhoojia, jotka voivat levitä helpommin lämpimämmissä maissa. Lisäksi meillä Suomessa on esimerkiksi Etelä-Eurooppaa verrattuna kapeampi valikoima kasvinsuojeluaineita käytössä.

4. Ympäristövaikutuksia ei ulkoisteta muualle
Kulutamme paljon ulkomailla viljeltyjä tai valmistettuja tuotteita, joiden valmistuksen ympäristövaikutukset ulkoistamme valmistusmaahan. On siis reilua, että kuluttamamme ruuan ympäristövaikutukset kohdistuvat mahdollisimman paljon omaan maahamme, emmekä ulkoista ympäristövaikutuksia muualle.

Suomalainen kasvihuoneviljely on energiatehokasta ja ympäristöystävällistä. Ala on pudottanut hiilijalanjälkeään yli 60 prosenttia viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Osa suomalaisista kasvihuoneyrityksistä on tuotannon osalta jo lähes hiilineutraaleja.

5. Luot työtä ja hyvinvointia Suomeen
Ostamalla suomalaisen tuotteen, parannat koko Suomen elinvoimaa ja taloutta. Tuet suomalaista työtä ja omavaraisuutta. Pitämällä kotimaista tuotantoa yllä, voimme varmistaa, että meillä riittää ruokaa Suomessa tiukankin paikan tullen. Tukemalla suomalaista viljelyä mahdollistat myös ruoka-alan kehittymistä, jotta alalla voidaan tehdä innovaatioita ja investointeja.

Kauppapuutarhaliitto ry

Artikkeli 5 syytä, miksi valita kotimaisia kasviksia julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Itsenäisyyspäivä kokoaa suomalaiset yhteen juhlistamaan Suomen itsenäisyyttä, perinteitä ja makuja. Juhlapöytään sopii mainiosti Suomen yleisin ja rakastetuin kalalaji, ahven.

Ahven on Suomen kansalliskala, ja se nauttii asemastaan jo yli 30 vuoden kokemuksella. Kalatalouden Keskusliitto järjesti vuonna 1994 kansalliskalasta äänestykseen, jonka ahven voitti – kiilaten liki sadalla äänellä hauen ohi.

Ahven menestyy monenlaisissa vesistöissä eri puolilla Suomea ja se on maamme yleisin kalalaji. Ahven on monipuolinen ja maukas ruokakala, joka sopii niin arkeen kuin juhlaankin. Ahvenen liha on kiinteää, vaaleaa ja vähärasvaista.

Pienet ahvenet toimivat esimerkiksi keitoissa, kookkaammat kalat taas sopivat paistettaviksi fileinä tai uunissa kypsennettäviksi. Myös savustettu ahven on monen suosikki. Ahventa pidetään toisinaan piikkisenä kalana, mutta tosiasiassa isoja lihasruotoja on vain vähän ja ne irtoavat helposti jo raakana.

Kotimaista kalaa tulisi käyttää Suomessa merkittävästi nykyistä enemmän. Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan vain noin kolmannes suomalaisten syömästä kalasta on tällä hetkellä kotimaista. Tuoreen, vuoden 2024 kotimaisen kalan kulutusta käsittelevän tilaston mukaan kotimaista kalaa kulutetaan vuodessa alle neljä kiloa per henki.

Katso videot:
Katso video: ahvenen suomustaminen ja fileointi
Katso video: kalan kypsennys hapolla

Panko-ahvenfileet ja punajuurisalaatti

600 g ahvenfileitä
suolaa ja mustapippuria
pankojauhoja
kirkastettua voita tai öljyä paistamiseen
yrttejä ja salaatteja koristeluun

Mausta ruodottomaksi leikatut ahvenfileet suolalla ja pippurilla ja pyörittele pankojauhoissa. Paista rapeiksi kirkastetussa voissa. Tarjoa punajuurisalaatin ja currymajoneesin kera. Koristele yrteillä.

Punajuurisalaatti
500 g punajuuria
2 dl herkkusieniä tai osterivinokkaita
3 rkl pikkelsisipulia (kts. ohje alla)

Keitä punajuuret kypsiksi suolatussa vedessä, anna jäähtyä ja kuori. Leikkaa punajuuret lohkoiksi.
Sekoita joukkoon pikkelsisipuli ja ohueksi viipaloidut sienet.

Pikkelsisipuli
1 punasipuli
1 dl valkoviini- ja sherryetikkaa
3 rkl sokeria
3 rkl rypsiöljyä

Leikkaa sipuli ohuiksi viipaleiksi. Sekoita loput ainekset yhteen kulhossa ja laita sipulit etikkaan maustumaan yön yli.

Currymajoneesi
1 dl majoneesia
2 tl curryjauhetta
1 rkl karkeaa Dijon-sinappia
2 rkl omenamehua
1 rkl raastettua sitruunankuorta

Sekoita kaikki majoneesin ainekset keskenään. Ohenna tarvittaessa omenamehulla.

Pestoahvenrullat perunapedillä

4:lle

8 pientä ahvenfileetä (n. 400 g)
½ dl pestokastiketta
ripaus valkopippuria
1 pss (400 g) pakastettuja valkosipuliperunoita tai perunasipulisekoitusta
½ tl yrtti-pippuriseosta
1 dl maitoa
1 dl ruokakermaa
n. 1 dl juustoraastetta

Levitä perunat voideltuun noin litran vetoiseen vuokaan, ripottele yrtti-pippuriseos perunoille ja kaada maito ja kerma päälle. Laita 200-asteiseen uuniin noin 20 minuutiksi.

Levitä ahvenfileet työlaudalle ja leikkaa ne ruodottomiksi. Sivele pestokastiketta fileille ja ripauta hiukan valkopippuria joka fileelle. Kääri fileet rullalle ja nosta uunivuokaan perunoiden päälle niin, että sauma jää alapuolelle. Tiputtele loppu pestokastike kalarullien väliin. Ripottele juusto kalarullille ja jatka kypsentämistä noin 10-15 minuuttia, kunnes juusto on sulanut ja saanut väriä ja kalat sekä perunat ovat kypsyneet. Jos perunat tarvitsevat lisää nestettä paiston aikana, lisää maitoa tai kermaa.

Artikkeli Itsenäisyyspäivän juhlapöytään sopii ahven, Suomen kansalliskala julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

On laajalti tunnettua, että saamme ruokavaliostamme rautaa liha-, maksa- ja veriruoista. Kenellepä alhaisesta hemoglobiinista kärsivälle ei olisi suositeltu kunnon pihviä, maksalaatikkoa tai verilettuja. Mutta tiesitkö, että Suomessa täysjyväviljatuotteet ovat liharuokien lisäksi raudan pääasiallinen lähde.

Rautaiset kasvikunnantuotteet

Lihatuotteiden vähentäminen on yhä useammalle tavoite, mutta monia huolestuttaa, saako kasvisruokavaliosta riittävästi rautaa. ”Kun lautasella on täysjyväleipää, esimerkiksi ruisleipää tai kauraleipää, kasviksia ja kasviproteiineja, rautaa kertyy päivän aikana kiitettävä määrä”, kertoo Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen.

Rautaa kannattaa haalia täysjyväleivistä ja -pastasta, joista sitä saa noin 3 mg/100 g. Muita rautapitoisia vaihtoehtoja lihalle ovat rautaa sisältävät kasviproteiinit, kuten nyhtökaura ja soijarouhe. Naudanlihassa rautaa on noin 2,5 mg/100 g, nyhtökaurassa 6 mg, kypsässä soijarouheessa 5 mg ja tofussa 3 mg. Rautapottia kannattaa kasviruokavaliossa kasvattaa palkokasveilla. ”Monilla on käsitys, että pinaatti sisältää runsaasti rautaa”, miettii Mensonen. ”Keskikokoisessa pinaattikeittoannoksessa on rautaa kuitenkin vain noin 1 mg, kun vastaavassa linssikeittoannoksessa reilu 6 mg. Tämä kannattaa muistaa, kun valitsee vaikka valmisruokia”, vinkkaa Mensonen.

Raudan imeytymistä voi tehostaa

Kasvikunnan raudan haasteena on usein imeytyminen. Raudan imeytymiseen vaikuttavat muut ruoassa olevat yhdisteet. Kahvin polyfenolit, teen tanniinit ja maitotuotteiden kalsium heikentävät raudan imeytymistä. Sen sijaan C-vitamiinipitoiset ruoat – esimerkiksi paprika, marjat ja sitrushedelmät – voivat moninkertaistaa imeytymisen. ”Aamukahvi ja maitolasi kannattaakin juoda erikseen eikä aamuleipien tai puuron kanssa. Niiden sijaan kannattaa aamiaisella hörpätä vaikka lasi tuoremehua”, kannustaa Mensonen.

Leipä toimii myös erinomaisena alustana muille rautaa ja imeytymistä tukeville kasviperäisille ruoille. Täysjyväleivän päälle kalsiumia sisältävän juuston sijasta levitettävä hummus, tahini, pavut tai kasviproteiinileikkeleet voivat moninkertaistaa rautapitoisuuden. Kun kylkeen lisää C-vitamiinipitoisia kasviksia, kuten paprikaa tai tomaattia, kasvikunnan raudan imeytyminen paranee selvästi.

Täysjyväviljan, pähkinöiden, siementen ja palkokasvien sisältämät fytaatit vähentävät kasvikunnan tuotteiden raudan imeytymistä, mutta vaikutus on suhteellista. Vaikka täysjyvää sisältävässä viljatuotteessa on vähäkuituista enemmän fytaatteja siinä on myös enemmän rautaa.

Kun valitset täysjyväleivän, valitset samalla yhden tehokkaimmista tavoista lisätä raudansaantia kasvikunnantuotteista – luonnollisella, edullisella ja tutulla tavalla.

Artikkeli Leivästä rautaa ruokavalioon julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Kespron myyntidatan ja verkossa julkaistujen joulumenujen perusteella ravintolat uudistavat joulupöytiään tuomalla laatikoiden ja kinkun rinnalle yhä enemmän kansainvälisiä makuja, kasvipohjaisia vaihtoehtoja ja alueellisia erikoisuuksia.

Artikkeli Ravintoloiden joulumenut tarjoavat karitsaa, merileväkaviaaria ja metsän makuja – mutta listoissa alueellisia eroja julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.

Artesaaniruoka tarjoaa maukkaan ja vastuullisen vaihtoehdon kuluttajille sekä uusia mahdollisuuksia maaseudun yrittäjille. Käsityömäisesti valmistetut tuotteet vahvistavat paikallistaloutta ja ruokakulttuuria – nyt tarvitaan lisää tekijöitä ja verkostoja, jotka tukevat heidän matkaansa.

Jo yhdeksättä kertaa järjestetty Artesaaniruoan SM-kilpailu osoitti, että eri puolilta Suomea löytyy monipuolisesti taitavia artesaaniruoan tekijöitä. Kemiönsaarella 9.-11.10.2025 pidetty kilpailu houkutti paikalle erityisesti leipomotuotteiden valmistajia, mutta voittajia palkittiin monissa muissakin sarjoissa kuten maito-, liha-, marja- ja hedelmätuotteissa, juomissa sekä välipalat ja snacksit – ja ruokamatkailutuote-kategorioissa.

Mathantverk i Finland rf – Suomen Artesaaniruoka ry:n toiminnanjohtaja Mirka Olin kertoo, että kotimaisten raaka-aineiden innovatiivinen käyttö, makujen tasapaino ja pientuottajien taidokkuus hurmasivat kilpailun tuomariston. Olin toivoo, että kilpailutuotteet, ja artesaanituotteet yleisemminkin, löytäisivät tiensä kuluttajien ostoskoreihin.

”Artesaaniruokatuotteet ovat maukkaita, laadukkaita, jäljitettäviä ja ekologisia vaihtoehtoja. Lisäksi artesaaniruokayrittäjät ovat paikallistalouden ja ruokakulttuurin rikastuttajia. Olisi tärkeää, että kuluttajat löytäisivät artesaanituotteet yhä paremmin”, Olin painottaa.

Olin toivoo myös, että yhä useampi pientuottaja ryhtyisi artesaanituottajaksi ja sertifioisi tuotteensa.

”Sertifioinnin tarkoituksena on helpottaa kuluttajaa löytämään oikea artesaaniruoka laajasta elintarviketarjonnasta. Artesaaniruokayrittäjille sertifiointi mahdollistaa artesaaniruokatuotteen aitouden osoittamisen.”

Yhteistyöllä artesaaniruokayrittäjyys nousuun

Artesaaniruokayrittäjyys on lisääntynyt Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi vuosittaisiin Artesaaniruoka SM-kilpailuihin osallistuu noin 60–70 yritystä ja 120 tuotetta. Tuotannossa olisi kuitenkin potentiaalia nykyistä laajemmalle joukolle maaseudun maatiloja ja muita yrityksiä.

” Artesaaniruokayrittäjyys on hyvä keino lisätä maataloustuotannon kannattavuutta tai muodostaa täydentäviä ja uusia toimeentulolähteitä maaseudulle. Artesaaniruoka tarjoaa merkittävää potentiaalia myös vastuullisen maaseutumatkailun kehittämiseen ja edistämiseen”, korostaa toiminnanjohtaja Christell Åström Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.

Jotta uusia artesaaniruokayrittäjiä saataisiin houkuteltua laajemmin mukaan ja alalla jo toimivat voisivat paremmin kehittää toimintaansa, tarvitaan toimivien verkostojen luomista, hyvien käytäntöjen jakamista ja resursseja artesaaniruoan tunnetuksi tekemiseen. Tähän haasteeseen vastaa syksyllä 2025 käynnistynyt usean ruoka-alan toimijan yhteinen hanke.

”Olemme todella iloisia, että Artesaaniruoka AITO O ÄKTA -hankkeessa pääsemme tukemaan yrittäjien osaamista ja verkostoitumista järjestämällä info- ja työpajatilaisuuksia sekä opinto- ja verkostoitumismatkoja. Hanke mahdollistaa myös artesaaniruoan tunnetuksi tekemistä suurelle yleisölle”, Åström kertoo.

MITÄ ON ARTESAANIRUOKA

• Artesaaniruoka tuo esille perinteisen ruoan, kehittää sen valmistustapoja ja luo innovatiivisia tuotteita.
• Artesaaniruoan perussääntöjen mukaan tuotteet eivät saa sisältää säilöntä- ja lisäaineita, raaka-aineiden tulee olla kotimaisia, mielellään paikallisia ja niiden alkuperä pitää olla tunnettu.
• Raaka-aineet jalostetaan huolella, pienissä erissä ja usein omalla tilalla. Tuotteiden valmistus tulee tapahtua käsityömäisten periaatteiden mukaan. Artesaaniruoalle on ominaista ihmisen kädenjälki ja taito koko tuotantoketjussa.
• Tietoa artesaaniruoasta: https://artesaaniruokasm.fi/perustietoa-artesaaniruoasta/
• Tietoa vuoden 2025 Artesaaniruoka SM -palkituista: https://artesaaniruokasm.fi/ohjelma/sm-kemionsaari-2025/

Artikkeli Suomi tarvitsee lisää artesaaniruokayrittäjiä julkaistiin ensimmäisen kerran Uutislähde.