Uutislähde
Australialainen STAREE-tutkimus seurasi 9 971 yli 70-vuotiasta, joilla ei ollut aiempaa sydän- ja verisuonisairautta, diabetesta eikä dementiaa. Puolet sai päivittäin 40 milligrammaa atorvastatiinia, puolet lumelääkettä. Mediaaniseuranta oli 5,9 vuotta. Osallistujien keski-ikä oli 74,7 vuotta, ja 52 prosenttia oli naisia.
Vakava sydän- ja verisuonitapahtuma tuli atorvastatiiniryhmässä 6,0 prosentille ja lumeryhmässä 8,3 prosentille. Suhteellinen riski pieneni noin 30 prosenttia. Tapahtumiksi laskettiin sydän- ja verisuonikuolema, ei-kuolemaan johtanut sydäninfarkti, aivohalvaus ja sepelvaltimon toimenpide. Tulokset esiteltiin Euroopan kardiologiseuran kongressissa elokuussa 2026 ja julkaistiin samanaikaisesti New England Journal of Medicine -lehdessä.
Toinen päätulos ei muuttunut merkitsevästi. Elinaika ilman dementiaa tai pysyvää liikuntarajoitetta ei pidentynyt. Tutkijat kuvaavat koetta ensimmäiseksi suureksi satunnaistetuksi tutkimukseksi siitä, voiko statiinia käyttää perusterveillä iäkkäillä ensisijaisesti ehkäisyyn niin, että hyvä toimintakyky säilyy pidempään. Sydäntapahtumat vähenivät, toimintakykyinen elinaika ei.
Luku ei ole hoito-ohje. Statiinin hyöty ja haitat punnitaan yksilöllisesti, ja iäkkäillä muut sairaudet sekä lääkitykset vaikuttavat päätökseen. Suomessa Käypä hoito ja geriatrian käytäntö erottavat jo sairastuneiden hoidon ja perusterveiden ehkäisyn. STAREE täydentää jälkimmäistä näyttöä, mutta ei korvaa lääkärin arviota.