Uutislähde
Suomalainen työtunti tuottaa suunnilleen saman kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Se ei ole mitattu laiskuus. Se on mitattu taso: yrityssektorin työn tuottavuus oli vuonna 2025 yhä lähes samalla tasolla kuin ennen vuoden 2008 finanssikriisiä.
Valtiovarainministeriön tuottavuuslautakunta julkaisi vuosiraporttinsa 30. syyskuuta 2026. Samalla jaksolla euroalueen yritysten tuottavuus on kasvanut yli 10 prosenttia ja Yhdysvaltojen yli 30 prosenttia. Suomen kustannuskilpailukyky on silti lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Se on pidetty yllä hitaammalla palkkojen nousulla kuin verrokkimaissa. Heikko tuottavuus näkyy siis ensin palkassa, sitten siinä, millä julkiset palvelut rahoitetaan.
Lautakunnan jäsen, Turun yliopiston taloustieteen professori Mika Maliranta sanoo, että vuoden 2008 taso oli poikkeuksellinen. Silloin Nokia ja sen ympärillä ollut yritystoiminta nostivat koko maan keskiarvoa. Huipun jälkeen uudistuminen on ollut heikkoa: innovaatioita on syntynyt vähän, koulutustaso on polkenut paikallaan eikä tuotekehitykseen ole panostettu samaan tahtiin.
Raportti ei tarjoa yhtä syytä. Se tarjoaa neljä mitattua kohtaa.
Markkinat ovat harvojen käsissä
Kilpailu- ja kuluttajavirasto arvioi Suomen markkinat kansainvälisesti hyvin keskittyneiksi. Iso osa alasta on muutamien yritysten käsissä. Uusia tulijoita on aiempaa vähemmän, ja suurten asema on vakiintunut. KKV:n johtopäätös on, että kilpailu ei riittävästi kannusta uudistumaan, investoimaan ja parantamaan tuottavuutta.
Lautakunta ehdottaa, että kilpailuviranomainen saisi tutkia myös yrityskauppoja, jotka jäävät nykyisen ilmoituskynnyksen alle. Nyt kynnys on yhtiöiden yhteenlaskettu 100 miljoonan euron liikevaihto. Toinen mitattu jarru on työvoiman hidas liike. Ammattipätevyysvaatimukset ja kilpailukiellot pitävät osaamista vanhassa työpaikassa, kun tuottavuus kasvaisi siirrolla korkeamman tuottavuuden tehtävään.
Osaaminen ei nouse, vaikka muut maat nousevat
Tuottavuuden toinen kivijalka on koulutus. Korkeakoulutettujen osuus on Suomessa junnannut, ja muut maat ovat menneet koulutusasteessa ohi. Perusopetuksen oppimistulokset ovat heikentyneet pitkään.
Lautakunta ei kehota lisäämään rahaa ensin. Se kehotaa mittaamaan. Oppimistuloksia pitäisi seurata valtakunnallisesti, ja opettajista sekä koulujen resursseista pitäisi olla nykyistä parempi tieto. Ilman mittaria ei näe, meneekö lisäraha tulokseen vai rakenteeseen, joka ei tuota.
Tuki pitää vanhan pystyssä
Säilyttävä yritystuki ylläpitää hiipuvaa yritystä ja alaa. Se sitoo työvoimaa ja pääomaa matalamman tuottavuuden työhön ja on este uudelle tulijalle. Lautakunta karsisi näitä tukia ja suuntaisi julkisen tuen koulutukseen ja tutkimukseen. Investointien ja innovaatioiden suora tuki on sen mukaan yleensä heikommin perusteltu.
Verotus tekee saman vinouman toisesta suunnasta. Listaamattoman yhtiön huojennettu osinkovero suosii tiettyä kokoa ja yhtiömuotoa. Raportin mukaan se vääristää pääoman kohdentumista. Raha jää mieluummin vanhaan yhtiöön kuin hakeutuu tuottavimpaan käyttöön.
Julkisella puolella ei ole mittaria eikä palkintoa
Noin neljännes työstä on julkisella sektorilla. Siellä tuottavuutta ei voi laskea samoin kuin tehtaassa: opetuksella ja turvallisuudella ei ole markkinahintaa. Lautakunta pyytää parempaa tiedonkeruuta ja rekisterien käyttöä, jotta kuntia ja hyvinvointialueita voi verrata.
Hyvinvointialueiden rahoitus on tästä selvin esimerkki. Järjestelmä ei palkitse säästöstä. Alue, joka käyttää koko budjetin, ei häviä alueelle, joka tuottaa saman palvelun vähemmällä. Ilman mittaria kannustin jää asettamatta.
Yksityisissä palveluissa sama kuvio näkyy toisin luvuin. Palvelujen osuus tuotannosta on kasvanut, mutta niiden tuottavuus on kasvanut teollisuutta hitaammin ja jää verrokkimaista. Palvelualoilla on Suomessa vähemmän pääomaa, eikä pääoma ja osaava työvoima kohtaa tehokkaimmalla tavalla.
Luku ei siis sano, että tunti olisi lyhyt. Se sanoo, että tunti tuottaa saman kuin ennen Nokian huippua, kun muualla tunti tuottaa enemmän. Ero ei korjaannu kehotuksella tehdä lujemmin. Se korjaantuu, jos kilpailu, osaaminen, pääoman suunta ja julkisen sektorin mittari alkavat liikkua.