15.3.2023, Suomen Kennelliitto ry
Suomen Kennelliiton Taloustutkimus Oy:llä teettämä arvio Suomen koirakannasta kertoo, että Suomessa on tällä hetkellä yli 800 000 koiraa. Näistä yli 580 000 on rekisteröity Kennelliittoon.
Tilastokeskus arvioi vuonna 2018 vuoden 2016 kuluttajatutkimusten pohjalta, että Suomessa on noin 700 000 koiraa. Koirien suosio kasvoi koronavuosina. Kennelliitto halusi nyt selvittää, mikä on tilanne koronavuosien jälkeen.
Taloustutkimuksen 20.2.–2.3.2023 puhelinkyselynä toteuttaman selvityksen mukaan Suomessa on 803 000 koiraa. Näistä 640 000 on rotukoiria. Kaikista Suomen koirista 582 000, eli noin 72 % on ilmoitettu Suomen Kennelliiton koirarekisteriin tai tunnistusmerkintätietokantaan.
– Kansainvälisesti katsottuna Kennelliittoon rekisteröityjen koirien määrä on korkea. Tätä selittää osaltaan se, että Suomessa harrastetaan paljon koirien kanssa. Rotukoirat eivät ole vain kotikoiria, sanoo Kennelliiton puheenjohtaja Esa Kukkonen.
Kennelliiton rekisterin ulkopuolisia rotukoiria on noin 58 000
Taloustutkimuksen kyselyn mukaan Suomen koirakannasta 81 %, eli kaikkiaan 640 000, on rotukoiria. Kennelliiton rekisterin ulkopuolella on sekä rekisteröimättömiä rotukoiria että koiria, jotka eivät ole Suomen Kennelliiton rotukoirarekisterissä, kuten amerikanbulldoggi tai pitbull. On myös mahdollista, että osa kyselyyn vastaajista on luokitellut rotukoiriksi erilaisia niin sanottuja rotumix-koiria.
Kyselyn vastausten mukaan noin joka viidennessä taloudessa on koira. Keskimäärin taloudessa on 1,37 koiraa. Yhden koiran talouksissa 77 %:lla talouksista on rotukoira.
Taloustutkimuksen kyselyyn vastasi kaikkiaan 1001 henkilöä. Tutkimuksen otos painotettiin vastaamaan suomalaisia kotitalouksia. Otos muodostettiin siten, että se kattaa alueen 15–79-vuotiaan väestön valtakunnallisesti. Tutkimuksen virhemarginaali on noin ±3 prosenttiyksikköä 95 prosentin luottamustasolla.
Koiranjalostuksen valvontaa heikentää se, jos koirakanta karkaa rekistereiden ulkopuolelle
Suomessa tuli tämän vuoden alusta voimaan koirien tunnistusmerkintä- ja rekisteröintipakko. Lain mukaan kaikki koirat on merkittävä mikrosirulla. Kun Ruokaviraston ylläpitämä koirarekisteri, jonka käyttöönotto on toistaiseksi viivästynyt, otetaan käyttöön, on kaikkien koirien tunnistusmerkintä- ja haltijatiedot ilmoitettava rekisteriin tämän vuoden loppuun mennessä.
Kennelliiton koirarekisteri on jo vuosikymmeniä ollut viranomaisrekisterin puuttuessa merkittävä koiran alkuperän varmistaja. Kaikki rekisteriin ilmoitetut koirat ovat tunnistusmerkittyjä. Vuonna 2006 käyttöön otetusta, kaikille avoimesta jalostustietojärjestelmästä voi kuka tahansa selata koirien sukupuu-, harrastussuoritus- ja terveystietoja. Kennelliiton rekisteriä pidetään jopa niin merkittävänä, että viranomaistaho on todennut koiranjalostuksen valvonnassa riittävän, kun merkittävää osaa koiranjalostuksesta, eli Kennelliiton alaista kasvatustyötä, pystytään valvomaan.
Taloustutkimuksen selvitys osoittaa, että valvottavaa riittää muuallakin kuin Kennelliiton rekisteriin merkittyjen koirien jalostuksessa. Merkittävä määrä rotukoiria on tuoreen selvityksen mukaan Kennelliiton rekisterin ulkopuolella, puhumattakaan muusta rekisterin ulkopuolella olevasta koirakannasta.
Muiden Pohjoismaiden esimerkit huolestuttavat
Sekä Ruotsissa että Tanskassa on valtiollinen koirarekisteri. Ruotsissa kaikki koirat rekisteröidään Jordbruksverketin ylläpitämään rekisteriin (Hundregister). Ruotsin Kennelliittoon rekisteröityjen koirien määrä on noin 70 % viranomaisrekisteriin merkittyjen koirien määrästä. Ruotsin Kennelliitto on huolissaan siitä, että tiettyjen pienten seurakoirarotujen kohdalla ero kennelliittoon ja viranomaisteriin merkittyjen koirien määrissä on kasvanut etenkin koronavuosina huomattavasti. Samanaikaisesti Ruotsin tulli on kertonut Ruotsiin salakuljetettavien koirien määrän kasvaneen ennätyslukemiin.
Pienet seurakoirat ovat salakuljettajien ja pentutehtailijoiden suosiossa, ja niille riittää kysyntää. Ruotsin Kennelliiton 7.2.2023 julkaisemassa kommenttiartikkelissa todetaan, että suurta kasvua on ollut etenkin kennelliittoon rekisteröimättömien ranskanbulldoggien, pomeranianien ja maltankoirien määrissä. Ruotsin viranomaisrekisteriin merkityistä maltankoirista vain alle kolmasosa on rekisteröity Ruotsin Kennelliittoon.
Tanskassa kaikki koirat on merkittävä Dansk Hunderegisteriin. Tanskan Kennelliitto kertoo helmikuun 2023 Hunden-lehdessä, että viranomaisrekisteriin merkityistä koirista noin 40 %:lla on Tanskan Kennelliiton sukutaulu. Tanskan Kennelliittoon rekisteröityjen koirien osuus viranomaisrekisterin koirista on suurin käyttökoira- ja metsästyskoiraroduissa. Vinttikoirista 75 % on rekisteröity Tanskan Kennelliittoon, seisovista lintukoirista 76 %, ajavista ja jäljestävistä koirista 61 % ja lammas- ja karjakoirista 65 %. Kaikkein pienin osuus Tanskan Kennelliittoon rekisteröityjä koiria on seura- ja kääpiökoiraroduissa, joihin kuuluvista koirista vain 30 % on rekisteröity kennelliittoon.
Jokaisen koiran kohdalla on tärkeää tuntea mahdollisimman hyvin koiran alkuperä. Siksi on huolestuttavaa, että niin Ruotsissa kuin Tanskassakin maan kennelliiton rekisterin ulkopuolelle jää näin suuri osa erityisesti seura- ja kääpiökoiria, jotka ovat hämärien pentukauppiaiden yleisintä kauppatavaraa.
– Jotta Suomen koirakannan alkuperä ja jalostukseen käytettävät koirat ovat mahdollisimman hyvin tiedossa, on eri toimijoiden yhdistettävä voimansa ja tehtävä hartiavoimin työtä sen takaamiseksi, että Suomeen ei päädy salakuljetettuja koiria, ja Suomessa ei pennuteta koiria niin, ettei niiden alkuperästä ole riittävästi tietoa, sanoo Esa Kukkonen.
– Suomen Kennelliitolla on merkittävä rooli koirien hyvinvoinnin edistäjänä nyt ja tulevaisuudessa. Tiedämme, että meillä on vielä paljon työtä tehtävänä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, mutta painotamme sitä, että koiranjalostuksen valvonnan keskittäminen vain Kennelliiton alaiseen kasvatustyöhön, tai koiranjalostuksen siirtyminen yhä enemmän Kennelliiton ulkopuolelle ei ole ratkaisu koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.