Kun seuraavan kerran kuulet poliitikon puhuvan ”valtion rahasta”, pysähdy hetkeksi. Valtiolla ei ole rahaa. On vain veronmaksajien – sinun, minun ja yritysten työllä, yrittämisellä ja riskinotolla ansaitsemia euroja, jotka on kerätty veroina yhteiseen käyttöön.
Tämä yksinkertainen totuus on vuosikymmeniä peittynyt kielenkäytön alle. Puhutaan määrärahoista, lisärahoituksesta ja budjettikehyksistä. Raha irtoaa alkuperästään ja muuttuu abstraktiksi. Samalla katoaa vastuu. Syntyy tilanne, jossa julkinen organisaatio voi pitää 11 000 euron kuukausikonsulttia ”matalana hintana” – aivan kuin raha olisi syntynyt tyhjästä.
Ensi kevään eduskuntavaaleissa on mahdollisuus nostaa esiin teema, joka ei ole vasemmistoa eikä oikeistoa. Se on rehellisyyttä. Teema voisi olla nimeltään Veronmaksajan valta.
Sen ydin on radikaali, mutta täysin toteutettavissa oleva avoimuus. Jokainen yli 5 000 euron hankinta, sopimus ja päätös julkaistaan automaattisesti 14 päivän kuluessa. Julkaisussa näkyvät aina:
- maksettu summa
- saaja
- palvelun tai tavaran kuvaus
- kilpailutuksen tiedot
- päätöksentekijän tai päätösryhmän nimet, asemat ja perustelut
Tiedot kootaan yhteen kansalliseen digitaaliseen palveluun – Veronmaksajan dashboardiin – joka on osa suomi.fi-kokonaisuutta. Jokainen kansalainen voi kirjautua sisään ja nähdä ymmärrettävässä muodossa, mihin veroeurot menevät valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Haku toimii yksinkertaisesti: kirjoita ”Länsi-Uusimaa + konsultti” ja näet heti summan, yrityksen, päätöksentekijän ja asiakirjat. Kartat, aikajanat ja vertailut naapurialueisiin tekevät tiedosta konkreettista.
Teknisesti ratkaisu rakentuu jo olemassa olevien järjestelmien varaan. Hilma, avoindata.fi ja hankintajärjestelmät integroidaan automaattisesti. Open Contracting -standardi otetaan pakolliseksi, jolloin data on koneluettavaa. Media, tutkijat ja tavalliset ihmiset voivat rakentaa omia työkalujaan. Salailusta tulee poikkeus, ja sen perustelut on julkaistava.
Hyvä ja suomalaisille läheinen esimerkki löytyy naapurista. Virossa toimii jo vuosia keskitetty Riigihangete register (riigihanked.riik.ee). Se on pakollinen sähköinen hankinta-alusta, jossa kaikki kynnysarvon ylittävät hankinnat julkaistaan ja toteutetaan. Kuka tahansa voi vapaasti selata hankkeita, sopimuksia, päätöksiä ja tilastoja ilman kirjautumista. Järjestelmä kattaa koko hankinnan elinkaaren valmistelusta sopimuksen hallintaan, tarjoaa avointa dataa ja on integroitu muihin valtion järjestelmiin. Lähes kaikki hankinnat hoidetaan sähköisesti, ja tieto on oletuksena avointa.
Suomi voisi ottaa mallia juuri tästä: yksi selkeä, digitaalinen ja automaattinen palvelu, jossa veronmaksaja näkee rahansa käytön reaaliajassa. Käytännön vaikutukset olisivat suoria. Kun päätöksentekijä tietää, että hänen nimensä ja ratkaisunsa ovat kaikkien nähtävillä, kynnys hyväksyä ylihinnoiteltuja tai kilpailuttamattomia sopimuksia nousee. Turhat projektit kuolevat omaan mahdottomuuteensa. Hankinnat kilpailutetaan tiukemmin, koska vertailu on helppoa. Arvioiden mukaan pelkkä avoimuus voi tuottaa satoja miljoonia euroja vuotuisia säästöjä – ilman palveluiden leikkauksia tai veronkorotuksia.
Tärkeintä on kulttuurin muutos. Julkinen sektori ei ole omistaja. Omistajia ovat kansalaiset. Yksityisessä yrityksessä johto vastaa omistajilleen. Julkisella sektorilla saman periaatteen pitäisi olla itsestäänselvyys.
Veronmaksajan valta ei vaadi ideologista sitoutumista. Se vaatii vain rohkeutta sanoa ääneen: raha on sinun, ja sinulla on oikeus tietää, mihin se käytetään. Seuraava eduskunta voi tehdä tämän todeksi – tai jatkaa vanhalla linjalla, jossa vastuu hämärtyy ja eurot katoavat.
Valinta on äänestäjien. Mutta idea on jo valmis. Se odottaa vain niitä poliittisia päättäjiä, jotka uskaltavat nostaa sen esiin ja päästä toteuttamaan sitä.