Uutislähde
Amerikanbiisoni on palannut Coahuilan osavaltioon Pohjois-Meksikossa yli 150 vuoden poissaolon jälkeen. Fundación Pro Cuatrociénegas vapautti ensimmäiset kolme eläintä elokuussa 2025 El Santuario -suojelualueelle. Marraskuun 26. päivänä 2025 alueelle saapui 44 eläintä lisää Janosin biosfäärialueelta Chihuahuasta. Lauma kasvoi näin 47 yksilöön. Toukokuuhun 2026 mennessä alueella oli syntynyt kolme vasikkaa.
El Santuario on noin 3 750–4 000 hehtaarin yksityinen suojelualue Sierra de Menchacassa, lähellä Cuatrociénegasin kylää. Laajempi Cuatrociénegasin suojelualue on noin 84 000 hehtaaria. Siellä on kipsidyynejä, lähteitä ja lajeja, joista osa on äärimmäisen uhanalaisia. Unesco on tunnustanut alueen biologisen monimuotoisuuden. Biisonit tulivat Meksikon luonnonsuojelurahaston ja Saltillon aavikkomuseon lahjoituksina. Eläimet ovat virallisesti uhanalaisia, joten siirto edellytti terveystarkastuksia ja lupia.
Säätiön johtaja Gerardo Ruiz Smith kuvaa biisonia maiseman muokkaajaksi. Kaviot rikkovat tiivistynyttä maanpintaa ja tekevät pieniä painanteita, joihin vesi voi kertyä. Turkkiin tarttuu siemeniä, jotka irtoavat eläinten liikkuessa. Laidunnus vähentää kuivan kasvillisuuden kertymistä, mikä pienentää maastopalojen polttoainetta Chihuahuan aavikolla. Lanta houkuttelee lantakuoriaisia, jotka vievät ravinteita maahan.
Riistakamerat ovat El Santuariossa tallentaneet biisonien saapumisen jälkeen puumia, ilveksiä ja kauluspekareja. Paikallisia lintuja on nähty nyppimässä biisonien karvaa pesäaineeksi. Ruiz Smith on kertonut CNN:lle, että kyse on peruslajin palauttamisesta paikkaan, jossa se aiemmin eli. Lauma on yhä pieni ja alue laaja. Seuranta jatkuu, eikä vuosien mittaista muutosta voi vielä arvioida.
Biisoni metsästettiin pois Pohjois-Meksikon tasangoilta 1800-luvulla. Laji eli aiemmin muun muassa Sonoran, Chihuahuan, Coahuilan, Nuevo Leónin ja Durangon osavaltioissa. Janosiin biisoneja tuotiin Etelä-Dakotasta vuonna 2009, ja Coahuilan El Carmeniin pieni lauma vuonna 2020. El Santuarion hanke on osa pidempää niittyjen ennallistamista.
Suomessa vastaava ajatus näkyy perinnebiotooppien laidunnuksessa ja pitävät avoimia alueita avoimina ja muuttavat maaperää hitaasti. Coahuilassa ensimmäiset muutoksen merkit ovat kamerakuvia ja jo kolme vasikkaa. Hidas vaikutus ekosysteemiin on käynnistymässä..