Tänä syksynä korjataan arviolta 2,9 miljardin kilon viljasato. Se on viidenneksen pienempi kuin viime vuonna. Erityisesti ohrasato jää totuttua pienemmäksi, noin miljardiin kiloon. Määrä on toissavuoden tapaan pienin sitten 1970-luvun.
Ohran kokonaissato on kolmanneksen, vehnäsato lähes kymmenyksen ja rypsin ja rapsin sato neljänneksen pienempi kuin sadot viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin.
– Alavireinen peltokasvien satonäkymä kuvastaa tämän kesän sään vaikutusta kasvien kasvuun. Aurinkoinen ja kuiva alkukesä sekä viime aikoina vallinnut sateinen sääjakso ovat tehneet hallaa pelloillamme, toteaa yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Kauran ja ohran sato lähes samansuuruisia
Kaura oli pitkään Suomessa eniten viljelty vilja. Tilastointihistoria kirjaa kauran satoisimmaksi viljaksi vuosina 1920–1976. Ohran viljely laajeni nopeasti 1970-luvulla ja ohitti kauran. Ohra onkin ollut viimeiset 50 vuotta Suomen eniten viljelty viljalaji. Ohran vuosittainen sato ylitti kaksi miljardia kiloa huippuvuosina 2005–2008. Tämän syksyn ohrasatoarvio on puolet huippuvuosista, ylittäen hienoisesti miljardi kiloa.
– Kaurasatoarvio tälle syksylle on miljardi kiloa. Se on pari prosenttia kymmenen vuoden keskimääräistä satoa pienempi eli melko tavanomainen. Kauran ja vehnän viljelyaloissa ei ole tapahtunut samanlaista laskua viimeisen vuosikymmenen aikana kuin ohran kohdalla. Vehnäsadon osalta satonäkymä on tällä hetkellä noin 770 miljoonaa kiloa, Partala jatkaa.
Neljänneksi viljellyimmän viljamme eli rukiin satoarvio on noin sata miljoonaa kiloa. Se on viidenneksen kymmenen vuoden keskimääräistä satoa suurempi. Ruisala olikin tänä vuonna kymmenyksen tavanomaista suurempi.
Herneestä odotettavissa ennätyssato
Rehu- ja ruokaherneen viljelyala alkoi kasvamaan viisi vuotta sitten. Viljelyala nelinkertaistui ja ohitti eri kasviryhmiä eli sokerijuurikkaan, perunan, kuminan, rukiin ja rypsin viljelyalat. Tämän vuoden yli 40 000 hehtaarin hernealalta satoarvio ylittää sata miljoonaa kiloa.
Ruoka- ja rehuherneen lisäksi Suomessa viljellään noin 5 000 hehtaarilla tarhahernettä, jonka sadosta suurin osa on pakastehernettä.