Uutislähde
Saimaannorpan kanta on kasvanut hitaasti mutta tasaisesti viime vuosikymmeninä, ja suojelutyötä vahvistetaan nyt uudella EU-rahoitteisella hankkeella. Metsähallituksen Luontopalvelujen koordinoima LIFE SOS -hanke tähtää kannan kasvattamiseen noin 700 yksilöön vuoteen 2032 mennessä. Nykyinen kanta-arvio on noin 530 yksilöä.
Vielä 1980-luvun alussa norppia oli alle 150. Suojelutoimien ansiosta kanta on kasvanut, ja viime vuosina poikasia on syntynyt vuosittain yli 90. Laji on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen, ja sen geneettinen monimuotoisuus on vähäistä. Saimaannorppa elää ainoastaan Saimaan vesistössä.
Paikallisten panos on keskeinen
Suojelun onnistuminen on perustunut vahvasti paikallisten asukkaiden ja vapaaehtoisten työhön. Metsähallituksen johtamissa apukinoskolauksissa osallistuu vuosittain satoja pääasiassa paikallisia vapaaehtoisia. Talvella 2026 kolattiin ennätyksellisesti noin 400 apukinosta, ja mukana oli noin 500 kolaajaa. Lauhoina talvina jopa 80–90 prosenttia kuuteista syntyy näihin ihmisten tekemiin kinoksiin tai keinopesiin.
Keinopesät, jotka Itä-Suomen yliopisto on kehittänyt, toimivat vaihtoehtona silloin, kun lunta ja jäätä ei riitä. Ne ovat kelluvia rakenteita, jotka kiinnitetään rantaan ja joihin norppa voi tehdä pesän. Paikalliset osallistuvat myös pesälaskentoihin ja norppaturvallisen kalastuksen edistämiseen. Suomen luonnonsuojeluliiton ja WWF:n kanssa tehtävä yhteistyö on tuonut vapaaehtoisille lisää koulutusta ja vastuuta.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala on todennut, että LIFE SOS -hanke vahvistaa mahdollisuuksia kehittää vaikuttavia suojelutoimia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Projektipäällikkö Eija Hurme Metsähallituksesta korostaa, että lajin tulevaisuus riippuu siitä, kuinka hyvin sen elinympäristöt pystytään turvaamaan myös muuttuvissa olosuhteissa.
Uusi hanke jatkaa aiempaa työtä
LIFE SOS -hanke kestää vuodet 2026–2032. Sen kokonaisbudjetti on 11,3 miljoonaa euroa, josta Euroopan unionin LIFE-ohjelma kattaa 75 prosenttia. Mukana ovat muun muassa Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Oulun yliopisto, Korkeasaaren eläintarha ja Suomen ympäristökeskus.
Hankkeessa yhdistetään geneettistä tutkimusta ja populaatiomallinnusta käytännön toimiin, kuten poikaskuolleisuuden vähentämiseen, norppaturvallisten kalastusmenetelmien kehittämiseen ja elinympäristöjen turvaamiseen. Aiempi Yhteinen saimaannorppamme -LIFE-hanke (2020–2025) nosti kannan 425 yksilöstä nykyiseen noin 530 yksilöön.
Ilmastonmuutos heikentää lumi- ja jääolosuhteita, joita norppa tarvitsee pesintään, ja kalanpyydykset aiheuttavat edelleen kuolleisuutta. Samalla paikallisten sitoutuminen on ollut ratkaisevaa siinä, että norppa on palannut pesimään alueille, joilta se oli aiemmin hävinnyt.