Hera-luotain kuvasi läheltä asteroidiparia, jonka rataa NASA muutti törmäyksellä

Viimeinen DART-luotaimen kuva, jossa koko Dimorphos näkyy, 11 sekuntia ennen törmäystä 26.9.2022 noin 68 kilometrin päästä. Kuva: NASA/Johns Hopkins APL

Euroopan avaruusjärjestön ESAn Hera-luotain on saapunut Didymos–Dimorphos-asteroidiparin luo ja ottanut siitä ensimmäisen lähikuvansa. Luotaimen tehtävä on selvittää, mitä NASAn DART-luotaimen tarkoituksellinen törmäys sai aikaan vuonna 2022. Mukana on myös suomalaista tekniikkaa.

ESA julkaisi kuvan 5. marraskuuta. Hera otti sen noin 60 kilometrin etäisyydeltä mustavalkoisella Asteroid Framing Camera -kamerallaan. Kuvassa näkyy selvästi halkaisijaltaan noin 780-metrinen Didymos. Sitä kiertävä, noin 151-metrinen Dimorphos jää suurimmaksi osaksi varjoon.

Uutta on se, että kuvassa näkyy Didymoksen toinen puoli. DART-luotaimen kamera kuvasi asteroidia juuri ennen törmäystä vastakkaiselta suunnalta.

– Ensimmäinen asia, jonka sanoimme, oli vau! Tämä on Didymoksen eri puoli kuin se, jonka DARTin kamera näytti meille juuri ennen törmäystä, joten tuntuu kuin katselisi kokonaan uutta maailmaa, kertoi Heran päätutkija Patrick Michel Ranskan tutkimuskeskus CNRS:stä ja Côte d’Azurin observatoriosta ESAn tiedotteessa (suomennos).

Michelin mukaan tälläkin puolella kulkee sama päiväntasaajan harjanne kuin aiemmin nähdyllä, mutta muuten pinta näyttää hyvin erilaiselta: siinä on lohkareita, kraattereita ja uurteilta tai harjanteilta näyttäviä kuvioita.

Törmäys lyhensi kiertoaikaa

DART törmäsi Dimorphokseen 26. syyskuuta 2022 noin 6,1 kilometrin sekuntinopeudella. Ennen törmäystä Dimorphos kiersi Didymoksen 11 tunnissa ja 55 minuutissa. Maanpäällisten mittausten mukaan kiertoaika lyheni noin 33 minuuttia, minuutin tarkkuudella. Muutos oli selvästi ennustettua suurempi. Tutkijoiden mukaan törmäyksessä irronnut aines antoi asteroidille lisää vauhtia.

Dimorphos on ensimmäinen aurinkokunnan kappale, jonka rataa ihminen on mitattavasti muuttanut. Asteroidipari ei uhkaa Maata, ja juuri siksi se sopi kokeen kohteeksi.

ESAn mukaan törmäyksessä sinkoutunutta ainesta on todennäköisesti kulkeutunut noin kilometrin matkan Didymokselle asti. Osa nyt näkyvistä pinnanmuodoista voi olla peräisin siitä. Asian selvittäminen on osa Heran työtä.

Miten Maata voidaan suojella asteroideilta?

Planetaarisessa puolustuksessa on useita vaiheita. Ensin asteroidit on löydettävä. Kaukoputket eri puolilla maailmaa etsivät Maan lähelle tulevia kappaleita, ja Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin Minor Planet Center kokoaa havainnot. ESAn ja NASAn asiantuntijakeskukset laskevat niiden avulla asteroidien radat ja arvioivat törmäysriskin. Jos vaarallinen kappale löytyisi, viranomaiset saisivat varoituksen.

DART kokeili ensimmäistä kertaa, voiko asteroidin liikettä muuttaa törmäyttämällä siihen luotaimen. NASAn edustajien mukaan mitä aikaisemmin uhka huomataan, sitä pienempi tönäisy riittää.

Hera selvittää nyt muun muassa Dimorphoksen massan ja sisärakenteen sekä sen, jättikö törmäys kraatterin vai muuttiko se koko asteroidin muotoa. ESAn mukaan näiden tietojen avulla menetelmästä voidaan tehdä hyvin ymmärretty ja toistettava keino siltä varalta, että Maata joskus uhkaisi törmäys.

Suomalainen kamera mukana

Hera kuljettaa kahta kenkälaatikon kokoista kuutiosatelliittia, Milania ja Juventasta. Milanin päälaite on VTT:n kehittämä ASPECT-hyperspektrikamera, joka kuvaa asteroideja näkyvän valon ja lähi-infrapunan aallonpituuksilla. Sen avulla selvitetään asteroidien mineraalikoostumusta ja sitä, millaista ainesta törmäys on paljastanut pinnan alta.

Kameran päätutkija on Turun yliopiston professori Tomáš Kohout. Aalto-yliopisto vastaa tiedeoperaatioiden suunnittelusta ja datan käsittelystä, ja Helsingin yliopisto on osallistunut tieteelliseen suunnitteluun ja laitteen testaukseen. Kuva Space on suunnitellut kameran dataprosessointiyksikön sekä laitteet, jotka pitävät kuutiosatelliitit toimintakunnossa matkan aikana. Pori Space Labin mukaan Milani on tarkoitus vapauttaa tammikuun lopulla 2027.

Suunnittelu ja toteutus: DevNet Oy