Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) marraskuussa 2025 julkaisema finanssipolitiikan raportti on nostanut keskusteluun Sanna Marinin (sd.) hallituksen menopäätökset koronapandemian aikana. Raportin mukaan valtion budjetin menotaso oli vuosina 2020–2023 keskimäärin noin 10 miljardia euroa vuodessa korkeampi kuin mitä Rinteen–Marinin hallitus oli suunnitellut syksyllä 2019. Kumulatiivisesti tästä kertyi noin 41 miljardia euroa lisämenoja.
VTV:n mukaan menolisäykset olivat mittakaavaltaan historiallisen suuria. Vuonna 2020 lähes 70 prosenttia lisäyksistä kohdistui koronakriisin hoitoon, kuten pandemian torjuntaan, työttömyystukien laajentamiseen ja yritystukiin. Koronaan liittyviä väliaikaisia lisäyksiä kertyi yhteensä noin 18,2 miljardia euroa. Vuoteen 2023–2024 mennessä nämä supistuivat lähes nollaan. Sen sijaan koronakriisiin liittymättömät menolisäykset kasvoivat ja jäivät pysyvästi korkealle tasolle. Niitä oli yli puolet kokonaismäärästä, noin 23 miljardia euroa. Ne kohdistuivat erityisesti kuntatalouden tukemiseen, valtionhallinnon toimintamenoihin ja osin puolustukseen.
Raportin mukaan tämä nosti valtion budjetin menotason pysyvästi noin 3,9 prosenttiyksikköä korkeammalle suhteessa bruttokansantuotteeseen. Lisäksi määrärahoja budjetoitiin usein enemmän kuin oli välttämätöntä, mikä näkyi käyttämättä jääneiden ja seuraaville vuosille siirtyvien määrärahojen kasvuna. VTV toteaa, että finanssipoliittisista säännöistä (menokehyksistä ja EU:n säännöistä) luovuttiin vuonna 2020 pandemiaan vedoten, mutta kriisin jälkeen paluu normaaliin talouspolitiikkaan ei onnistunut. Virasto suosittelee, että poikkeuslausekkeiden käyttöä rajattaisiin jatkossa tiukemmin vain välttämättömiin kriisimenoihin.
Ministeriö: VTV liioittelee
Valtiovarainministeriö on vastannut raporttiin kriittisesti. Budjettipäällikkö Mika Niemelä on todennut, että VTV:n arviot liioittelevat Marinin hallituksen päätösperäisiä menolisäyksiä. Ministeriön mukaan hallitus lisäsi pysyviä menoja noin 3 miljardia euroa vuodessa, ei noin 11 miljardia. Ero johtuu siitä, että VTV laskee mukaan myös automaattiset indeksitarkistukset ja muut muutokset, joista hallitus ei erikseen päättänyt. Lisäksi VTV:n tarkastelu päättyy vuoteen 2024, mikä on ministeriön mukaan liian lyhyt arvioimaan, mitkä lisäykset jäivät todella pysyviksi. Ministeriön oma arvio ulottuu pidemmälle.
Velka kasvoi merkittävästi
Julkisen talouden velka kasvoi joka tapauksessa voimakkaasti pandemian aikana ja sen jälkeen. Tilastokeskuksen tietojen mukaan julkisyhteisöjen EDP-velka oli vuonna 2019 noin 65 prosenttia suhteessa BKT:hen. Se nousi selvästi korkeammalle 2020-luvulla ja oli vuoden 2025 lopussa noin 88 prosenttia BKT:stä. Velan kasvuun vaikuttivat pandemiatuet, myöhemmät menolisäykset, heikko talouskasvu ja muut tekijät. EU:n 60 prosentin velkaviitearvo on ylittynyt selvästi.
Raportti ei väitä, että kaikki menolisäykset olivat turhia, mutta se korostaa pysyvien, koronaan liittymättömien menojen osuutta ja epäonnistunutta paluuta menokehyksiin. Poliittisessa keskustelussa lukuja on käytetty sekä arvostelemaan edellistä hallitusta että puolustamaan sen toimia. VTV:n keskeinen viesti on, että kriisitilanteissa menojen paisuttaminen on poliittisesti helpompaa ja että finanssipoliittisten sääntöjen poikkeuksia tulisi rajata tarkemmin, jotta julkisen talouden kestävyys voidaan turvata myös tulevina vuosina.
