Sahateollisuus ry
Vuoden toinen neljännes ei tuonut muutosta sahateollisuuden alkuvuoden vaikeaan tilanteeseen. Tuotanto- ja vientimäärät ovat perässä viimevuotisia tasoja, ja kannattavuus on matalalla tasolla. Syksy näyttäytyy vaikealta, koska positiivisia muutoksia toimintaympäristössä ei ole näköpiirissä.
Sahateollisuuden yritysten tuotanto oli tammi–kesäkuussa 6,1 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, mikä oli 3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Kuusisahatavaran tuotantomäärä oli 3,0 miljoonaa kuutiometriä (-6 %) ja mäntysahatavaran 3,1 miljoonaa kuutiometriä (0 %). Sahateollisuuden yritykset ovat investoineet voimakkaasti viime vuosien aikana ja siten koko toimialan tuotantokapasiteetti on noussut. Kapasiteetin käyttöaste on näin ollen laskenut.
Sahateollisuuden vientimäärä oli tammi–toukokuussa 3,3 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa. Määrä oli 6 % pienempi edelliseen vuoteen verrattuna (kuusi -7 %, mänty -6 %). Keskihinnat nousivat edelliseen vuoteen verrattuna ainoastaan 1 % (mänty -1 %, kuusi +3 %). Viennin arvo laski yhteensä 5 % ja oli tammi–toukokuussa yhteensä 870 miljoonaa euroa.
”Suhdanne säilyy vaikeana. Vaikka kuinka tarkkaan katsoisi, niin tunnelin päässä ei ole tällä hetkellä valoa. Yritykset toimivat poikkeuksellisen suuren epävarmuuden keskellä. Vahvistuvaa kysyntää ei ole nähtävissä missään päin vientimarkkinoita. Kannattavuus ja kansainvälinen kilpailukyky paranisivat, jos Suomessa tukkipuun hintataso ei olisi näin korkea kuin nyt”, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto kommentoi.
Toimitusmäärät laskivat kahdeksassa kymmenestä suurimmasta vientimaasta tammi–toukokuun aikana verrattuna viime vuoden vastaavaan tilanteeseen. Kolme suurinta vientimaata olivat Egypti (-2 %), Viro (-2 %) ja Iso-Britannia (-15 %). Lisäksi Aasian tärkeille puutuotemarkkinoille eli esimerkiksi Japaniin (-20 %) ja Kiinaan (-27 %) vienti laski. Japani on vientimäärissä tällä hetkellä 5. ja Kiina vasta 12. suurin markkina suomalaisille sahateollisuuden yrityksille.
”Suomen sahateollisuuden yritykset eivät ole yksinään vaikeuksissa. Muidenkin Euroopan maiden sahateollisuudet kohtaavat tällä hetkellä vastaavia haasteita. Suomen osalta vaikeusastetta kuitenkin nostaa pitkä matka päämarkkinoille. Viennin osuus tuotannosta on noin 80 % ja logistiikkakustannukset ovat nousseet kuluvan vuoden aikana Lähi-Idän kriisin seurauksena”, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto toteaa.
Edellytykset globaalin kysynnän elpymiselle ovat edelleen vastaavanlaiset kuin aiemmin. Kansainvälisesti tarvitaan geopoliittisten jännitteiden lasku, sotien päättyminen ja talouden sekä rakentamisen kääntyminen kasvuun. Näin ollen nopeaa muutosta kysynnän merkittävään kasvuun ei siten ole vielä näköpiirissä.
Puun käyttö Suomessa matelee kuukaudesta ja vuodesta toiseen
Kotimaan toimitusten laskennallinen kumulatiivinen määrä 12 kuukauden ajalta oli toukokuussa 2,2 miljoonaa kuutiometriä. Rakennuslupien määrä jatkaa matalalla tasolla sekä pien- että kerrostaloissa, ja merkittävää käännettä parempaan kotimaan puun käytössä ei ole näköpiirissä sahateollisuuden yrityksissä.
”Suomen taloudesta on kuulunut hiljattain kaivattuja positiivisia uutisia. Valitettavasti metsäsektorilla ja sahateollisuudessa ne eivät pahemmin näy. Puutuotteiden kysyntä on matalalla tasolla. Kysynnän pitäisi nousta kotimaassa huomattavasti, että sillä olisi toimialan mittakaavassa merkitystä”, Sahateollisuus ry:n Aalto pohtii.
Suomessa puurakentamista on edistetty eri hallitusohjelmissa koko 2000-luvun ajan. Samaan aikaan puun käyttö rakentamisessa on kuitenkin vähentynyt noin viiden miljoonan kuutiometrin vuositasolta noin kahteen miljoonaan kuutiometriin.
Suhdannekatsauksen luvut perustuvat Tullin, Luonnonvarakeskuksen, Sahateollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n tietoihin.