Yhdysvallat, Tanska ja Grönlanti ovat päässeet turvallisuussopimukseen Grönlannista. Presidentti Donald Trump ilmoitti asiasta perjantaina Truth Social -palvelussa. Pian sen jälkeen Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Grönlannin pääministeri Jens-Frederik Nielsen vahvistivat, että kolmikantasopimus on tarkoitus allekirjoittaa ensi viikolla New Yorkissa YK:n yleiskokouksen yhteydessä.
Sopimuksen virallista tekstiä ei ole vielä julkaistu. Julkisuuteen kerrottujen tietojen mukaan kyse ei ole Grönlannin luovuttamisesta Yhdysvalloille. Saari pysyy Tanskan valtakunnan itsehallintoalueena, eikä aluetta siirretä Yhdysvaltain omistukseen. Tanska ja Grönlanti korostavat, että sopimus tunnustaa Tanskan valtakunnan suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden sekä grönlantilaisten itsemääräämisoikeuden.
Mitä sopimuksesta tiedetään
Trump kuvaili järjestelyä “ikuisuussopimukseksi”, joka antaa Yhdysvalloille pysyvän määräysvallan Grönlannin turvallisuudesta “ja kaikista muista tarpeista” ilman kustannuksia Yhdysvalloille. Hän sanoi, ettei Yhdysvaltain vastustaja saa jatkossa perustaa tukikohtaa Grönlantiin, ylläpitää siellä sotilaallista läsnäoloa tai tehdä sinne arkaluonteisia investointeja ilman Yhdysvaltain kirjallista lupaa. Trumpin mukaan Yhdysvallat aloittaa heti prosessin laajemman sotilaallisen läsnäolon rakentamiseksi Grönlantiin sopiville alueille.
Yhdysvaltain ulkoministeriön viranomaislähteiden mukaan sopimus takaisi Yhdysvalloille pysyvän pääsyn, tukikohta- ja ylilento-oikeudet. Naton ulkopuoliset maat eivät saisi perustaa tukikohtia saarelle. Lisäksi tulisi mekanismi, jolla estetään arkaluonteiset investoinnit, joita Washington pitää turvallisuusuhkana. Oikeuksien on kerrottu säilyvän myös siinä tapauksessa, että Grönlanti myöhemmin itsenäistyisi.
Ulkoministeri Marco Rubio luonnehti sopimusta sellaiseksi, joka “pysyvästi ja kokonaan” vastaa Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden huoliin Grönlannissa.
Tanska ja Grönlanti: yhteinen turvallisuus, ei aluekauppaa
Frederiksen kutsui sopimusta hyväksi kaikille kolmelle osapuolelle. Hänen mukaansa se vahvistaa yhteistä turvallisuutta arktisella alueella ja Pohjois-Atlantilla ja on sen vuoksi hyvä myös Natolle ja Euroopalle. Nielsen kuvasi sopimusta iloiseksi uutiseksi ja sanoi sen vahvistavan Grönlannin, Tanskan valtakunnan, Yhdysvaltojen ja läntisen liittouman turvallisuutta sekä tunnustavan Grönlannin aseman kansainvälisessä yhteistyössä.
Sopimus rakentuu osaltaan vuoden 1951 Yhdysvaltain ja Tanskan puolustussopimuksen varaan. Yhdysvalloilla on Grönlannissa jo ennestään sotilaallinen läsnäolo; käytössä on muun muassa Pituffikin avaruustukikohta. Uusi sopimus sitoisi myös Grönlannin osapuoleksi ja tähtäisi pysyvämpään amerikkalaiseen läsnäoloon sekä mahdollisuuteen rakentaa lisätukikohtia.
Seuraavat askeleet
Tanskan mukaan sopimus allekirjoitetaan ensi viikolla ja se tulee voimaan vasta tarvittavien parlamentaaristen menettelyjen jälkeen. Hyväksyntä tarvitaan sekä Tanskan että Grönlannin parlamenteissa. Grönlannin ulkoministeri on todennut, että kyseessä on toistaiseksi luonnos. Nato on tervetulleeksi toivottanut järjestelyn, jonka se katsoo edistävän turvallisuutta, vakautta ja yhteistyötä arktisella alueella.
Mitä tämä merkitsee
Kuukausia kestänyt jännite, jossa Washington vaati Grönlantiin nykyistä vahvempaa otetta ja Kööpenhamina sekä Nuuk toistivat, ettei saari ole myytävänä, näyttää nyt päätyvän diplomatiaan eikä alueensiirtoon. Osapuolet kuvaavat samaa sopimusta eri sävyin: Yhdysvallat puhuu pysyvästä turvallisuusvallasta, Tanska ja Grönlanti suvereniteetista ja itsemääräämisestä.
Lopullinen sisältö selviää, kun sopimusteksti julkaistaan ja parlamentit käsittelevät sen. Siihen asti varmaa on tämä: Grönlanti pysyy Tanskan valtakunnassa, Yhdysvaltain sotilaallinen rooli saarella vahvistuu, ja arktisen alueen turvallisuusjärjestelyjä pyritään sitomaan kolmen osapuolen yhteiseen sopimukseen.
Geisir Uutislähde®