Islantilaiset äänestivät lauantaina 29. elokuuta 2026 vastaan EU-jäsenyysneuvottelujen uudelleenaloittamista. Ei-puoli sai 52,8 prosenttia äänistä, kyllä-puoli 47,2 prosenttia. Äänestysprosentti oli korkea, 82,5.
Kansanäänestys oli neuvoa-antava. Kysymys kuului: pitäisikö Islannin jatkaa vuonna 2013 keskeytettyjä liittymisneuvotteluja Euroopan unioniin. Pääministeri Kristrún Frostadóttir totesi tuloksen jälkeen, ettei asia etene tämän hallituksen kaudella.
Tulos paljasti selkeän alueellisen jaon. Reykjavikissa kyllä-puoli voitti, mutta maaseudulla ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella ei-äänet olivat vahvasti enemmistössä. Kalastus ja itsenäisyys nousivat keskustelun keskeisiksi teemoiksi.
Kalastus on Islannille sekä taloudellisesti että symbolisesti keskeinen. Maa kävi 1970-luvulla turskasodat Britannian kanssa kalastusvesien hallinnasta. EU:n yhteinen kalastuspolitiikka merkitsisi, että osa päätöksenteosta siirtyisi Brysseliin, erityisesti jaettujen kalakantojen osalta. Vaikka Islanti voisi säilyttää oman kiintiöjärjestelmänsä ja vaikka EU on vihjannut valmiudesta joustoihin, moni äänestäjä piti riskiä liian suurena. Päätösvalta omista vesistä haluttiin pitää kotimaassa.
Kyllä-puoli korosti euron tuomaa valuuttavakautta, vaikutusvaltaa EU:n päätöksenteossa ja turvallisuutta epävarmassa kansainvälisessä tilanteessa. Islanti kuuluu jo Euroopan talousalueeseen ja Schengen-alueeseen, joten se saa pääsyn sisämarkkinoille ilman täyttä jäsenyyttä. Jäsenyys olisi merkinnyt lisäaskelta, ei välttämätöntä muutosta nykyiseen järjestelyyn.
Islanti haki EU-jäsenyyttä vuonna 2009 finanssikriisin jälkeen, mutta neuvottelut jäädytettiin vuonna 2013 kalastuskysymysten vuoksi. Nyt käyty äänestys päätti keskustelun toistaiseksi. Pieni saarivaltio valitsi pitää keskeiset luonnonvaransa ja päätöksentekonsa omissa käsissään.