Joka toinen on utelias ja työikäiset jopa innostuneita
Tekoälykeskustelu pyörii usein uhkien, pelkojen ja epävarmuuden kautta. Suomalaisten omat tuntemukset kertovat kuitenkin toisenlaista tarinaa. Viestintätoimisto Riannon teettämän tekoälykyselyn joka toinen vastaaja kertoo, että tekoäly herättää uteliaisuutta ja lähes yhtä monessa kiinnostusta. Pelkoa tuntee alle viidennes. Samalla suomalaiset haluavat tekoälykoulutusta, mutta siitä, kenen vastuulla oppiminen on, löytyy kiinnostavia eroja. Viestintätoimisto Riannon teettämän valtakunnallisen kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Bilendi 20.–24.8.2026. Kyselyyn vastasi 1 000 täysi-ikäistä suomalaista. Otos kiintiöitiin sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
Viestintätoimisto Riannon teettämä valtakunnallinen tekoälykysely piirtää suomalaisten tekoälysuhteesta huomattavasti valoisamman kuvan kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä.
Kun suomalaisilta kysyttiin, millaisia tunteita tekoäly heissä herättää, 50 prosenttia mainitsi uteliaisuuden ja 45 prosenttia kiinnostuksen. Epäluottamusta tekoäly herättää 42 prosentissa, mutta pelkoa vain 18 prosentissa ja ahdistusta 16 prosentissa.
– Tekoälystä puhuttaessa huomio tarttuu helposti uhkiin: viekö se työpaikat, voiko siihen luottaa ja mitä kaikkea se muuttaa. Kyselymme tulokset kertovat paljon monipuolisemmasta suhtautumisesta. Suomalainen ei vain pelkää tekoälyä. Hän on ennen kaikkea utelias siitä, mitä sillä voi tehdä, Rianno Communicationsin toimitusjohtaja Riitta Auvinen sanoo.
Työikäisissä jopa innostusta
Erityisen kiinnostava ryhmä ovat 35–44-vuotiaat. Heistä 53 prosenttia kertoo tekoälyn herättävän uteliaisuutta ja 49 prosenttia kiinnostusta. Joka neljäs tuntee jopa innostusta. Pelkoa tekoäly herättää tässä ikäryhmässä vain 15 prosentissa ja ahdistusta 16 prosentissa.
– Tässä kohtaa pysähtyisin sanan innostus äärelle. Tekoälystä syntyy helposti kuva asiana, johon meidän kaikkien on vain pakko sopeutua. Mutta osa suomalaisista suhtautuu siihen aivan päinvastoin. He haluavat nähdä, mitä uutta se tuo tullessaan, Auvinen sanoo.
Myös kaikkein nuorimmissa aikuisissa uteliaisuus on vahvaa. 18–24-vuotiaista 52 prosenttia kertoo tekoälyn herättävän uteliaisuutta. Pelkoa tuntee 19 prosenttia. Nuoret eivät silti niele tekoälyn tarjoamaa purematta. Peräti 54 prosenttia 18–24-vuotiaista kertoo tekoälyn herättävän epäluottamusta.
– Nuorten suhde tekoälyyn on ristiriitainen: utelias, mutta epäilevä. Ehkä juuri sellainen suhde tekoälyyn on terve. Kokeillaan, opitaan ja hyödynnetään, mutta pidetään samalla oma pää mukana, Auvinen sanoo.
Rianno Communications Oy
Kiinnostusta on, nyt pitäisi saada osaamista
Uteliaisuus ja kiinnostus näkyvät myös suomalaisten suhtautumisessa tekoälyn oppimiseen. Kyselyn perusteella tekoälykoulutukselle nähdään selvästi tarvetta. Kysymys kuuluu kuitenkin: kenen tehtävä on opettaa suomalaiset käyttämään tekoälyä?
Vastuuta annetaan niin julkiselle sektorille, työpaikoille kuin käyttäjälle itselleen. Nuorimpien aikuisten suhtautumisessa korostuu muita enemmän oma vastuu.
Nuorten viesti on suora: opettele itse.
– Tämä on kiinnostava yhdistelmä. Nuoret ovat uteliaita tekoälystä, mutta eivät sinisilmäisiä sen suhteen. Samalla he korostavat omaa vastuuta oppimisesta. He eivät siis vain odota, että työnantaja tai yhteiskunta opettaa, vaan tekoälytaitojen hankkiminen nähdään myös omana tehtävänä, Auvinen sanoo.
Auvinen muistuttaa kuitenkin, ettei vastuuta tekoälyosaamisesta voida jättää yksittäisille ihmisille.
– Jos tekoälystä on tulossa kansalaistaito ja yhä useammalle myös välttämätön työelämätaito, koulutuksen pitää olla kaikkien saavutettavissa. Meillä näyttää olevan jo uteliaisuus. Nyt pitäisi huolehtia siitä, että ihmisillä on myös mahdollisuus oppia, Auvinen päättää.
Viestintätoimisto Riannon teettämän valtakunnallisen kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Bilendi 20.–24.8.2026. Kyselyyn vastasi 1 000 täysi-ikäistä suomalaista. Otos kiintiöitiin sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.