Uutislähde
Kansainvälinen paino- ja mittakonferenssi kokoontuu Pariisissa 13.–15. lokakuuta päättämään, lopetetaanko karkaussekunti. Vuoden 2022 kokous päätti jo, että atomiajan ja maapallon pyörimisen eron ylärajaa kasvatetaan viimeistään vuonna 2035. Nyt äänestetään siitä, miten ja milloin se tehdään. Esitys ei ole vielä päätös.
Kyse on kahdesta kellosta, jotka eivät käy samaa tahtia. Koordinoitu yleisaika UTC perustuu atomikelloihin. UT1 perustuu Maan pyörimiseen. Eroa on vuodesta 1972 paikattu karkaussekunnilla: UTC:hen on lisätty sekunti 27 kertaa, viimeksi vuoden 2016 lopussa. Raja on ollut 0,9 sekuntia.
Maa ei enää hidastu entiseen tapaan. Pyöriminen on ajoittain nopeutunut, ja ero on kääntynyt suuntaan, jossa seuraava korjaus voisi olla sekunnin vähennys. Negatiivista karkaussekuntia ei ole koskaan tehty. Aikatyöpaja arvioi sen todennäköisyydeksi noin 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Tietojärjestelmät on rakennettu lisäykselle, ei poistolle. Valmistelun hintaa on verrattu vuosituhannen vaihteen korjauksiin.
Mitä pöydällä on
Kansainvälinen paino- ja mittakomitea on hyväksynyt luonnospäätöksen C vietäväksi kokoukseen. Siinä uuden erorajan voimaantulopäiväksi esitetään 20. toukokuuta 2027. Uuden-Seelannin päämetrologi Peter McDowall on kuvannut esitystä niin, että karkaussekunti korvattaisiin karkaustunnilla. Ero saisi kasvaa, ja korjaus tehtäisiin vasta tunnin luokkaa olevana askeleena. Tunnin valintaa on perusteltu sillä, että kesäaikaan siirtyminen on jo tunnin kokoinen muutos.
Vuoden 2022 päätös ei vielä kiinnittänyt uutta rajaa eikä päivämäärää ennen vuotta 2035. Lokakuun äänestykseen asti karkaussekunti jatkuu nykyisin säännöin. Jos esitys kaatuu, negatiivisen sekunnin riski jää.
Sekunnin määritelmää tämä äänestys ei koske. Atomikellon korvaamista optisella kellolla valmistellaan erikseen. Aikaisin se voitaisiin vahvistaa vuonna 2030.
Mitä kello näyttää
Rannekello ei muutu. Muutos koskee järjestelmiä, jotka olettavat UTC:n ja Maan pyörimisen pysyvän sekunnin sisällä: satelliittipaikannusta, pörssien aikaleimoja, tietoliikennettä ja teollisuuden ohjausta. Yksi lisätty sekunti on jo aiheuttanut häiriöitä. Poistettua sekuntia ei ole harjoiteltu.
Suomalaiselle lukijalle kysymys on arkisesti pieni ja teknisesti suuri. Aurinko ei nouse tunnin väärin ensi vuonna. Jos esitys menee läpi, virallinen aika lakkaa nyppimästä itseään sekunnin välein ja antaa eron kasvaa rauhassa. Korjaus, jos se joskus tarvitaan, olisi tunti, ei sekunti.