Metsähallitus
Metsähallitus Luontopalvelut kartoitti viime kesänä uhanalaisia hyönteisiä Lapissa nyt kolmatta vuotta peräkkäin. Luonnonsuojelualueilla tehdyissä kartoituksissa löytyi tänä vuonna 35 uhanalaisiksi ja silmälläpidettäväksi arvioitua lajia.
Useimpia viime kesän kartoituksissa löydettyjä uhanalaisia lajeja ei ole aiemmin tavattu kartoitusten kohteena olleilla alueilla tai edellisestä havainnosta on vierähtänyt jopa useita vuosikymmeniä.
– Esimerkiksi erittäin uhanalaiseksi arvioitu lapinverkkoperhonen (Euphydryas iduna) on tavattu ennen tätä vuotta edellisen kerran Lemmenjoen kansallispuistossa vuonna 1996. Samoin erittäin uhanalaiseksi arvioidun tundrahopeatäplän (Boloria chariclea) edellisestä havainnosta Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on jo yli neljäkymmentä vuotta, luonnonsuojelun asiantuntija Eerikki Rundgren Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo.
Lapin kansallispuistoista Pallas-Yllästunturin kansallispuiston perhoslajisto tunnetaan kohtuullisen hyvin. Tästä syystä tundrahopeatäplän löytyminen pitkän tauon jälkeen on suuri ilon aihe.
– Varsinkin, kun monen muun tuntureiden perhosen tavoin tundrahopeatäplänkin tiedetään ilmastonmuutoksen vuoksi vetäytyneen pohjoiseen ja hävinneen monilta aiemmin tunnetuilta esiintymispaikoilta, Rundgren sanoo.
Pohjoisemmasta, Kilpisjärveltä ja Utsjoella lapinverkkoperhosta ja tundrahopeatäplää on tavattu säännöllisesti.
Pelkosenniemeltä löytyi pistiäinen, jota on ennen tavattu vain Mongoliassa
Pelkosenniemeltä löytyi kartoituksissa ahmaspistiäisiin kuuluva Cubocephalus casparyani, jota on aiemmin löydetty vain yksi naarasyksilö Mongoliasta.
– Pelkästään Suomesta ahmaspistiäisten heimoon kuuluvia lajeja tunnetaan tähän mennessä lähes 2800. Pelkosenniemen löytö on hyvä esimerkki siitä, kuinka lajiasiantuntijoiden määritystyö voi viedä aikaa, kun heidän täytyy harvinainen laji tunnistaakseen käydä läpi valtava määrä tieteellisiä julkaisuja. Ahmaspistiäisen tunnistamisessa ison työn teki lajiasiantuntija Juuso Paappanen, Rundgren kiittelee.
Viime kesän kartoituksissa löytyi myös kuusi muuta sellaista hyönteislajia, joita ei ole ennen tavattu Suomessa.
– Kun lajiasiantuntijat käyvät tieteellisiä julkaisuja läpi, on todennäköistä, että kesän kartoitusaineistoista löytyy vielä sellaisiakin hyönteisiä, joita ei ole aiemmin tavattu missään maailmassa. Uusia lajeja löytääkseen hyönteistutkijan ei aina tarvitse lähteä tropiikkiin. Pohjois-Suomen taigametsien kätköissä saattaa piilotella paljonkin lajeja, joista me emme tiedä vielä yhtään mitään, Rundgren sanoo.
Simon metsistä löytyi ensimmäistä kertaa ainoa lude, joka on rauhoitettu Suomessa
Metsähallitus teki hyönteisten kartoitustyötä viime kesänä myös Simossa sijaitsevalla Saariaapa – Hattuselkä-alueella, jossa poltettiin vuonna 2022 metsää. Ennallistamispolton tavoitteena oli synnyttää alueelle lahonnutta puuta, mistä erityisesti hyönteislajit hyötyvät.
Viime kesänä alueelta löytyi ensimmäistä kertaa ainoa Suomessa rauhoitettu lude, palolatikka.
Saariaapa–Hattuselkä-alueen ennallistamispoltot olivat osa Beetles LIFE-hanketta, jonka tuloksista Metsähallitus kertoi eilen.
Kaikkiaan alueelta löytyi yhdeksän Punaisen kirjan hyönteislajia. Kun määrään lisätään edellisvuonna löytyneet, nousee alueelta tavattujen Punaisen kirjan lajien määrä yhteensä kahteentoista. Huomionarvoista on, että yhtään näistä lajista ei ole aiemmin tavattu Saariaapa–Hattuselkä -alueella, muutamaa lajia ei missään muuallakaan Lapissa.
Metsähallituksen lajikartoituksissa koko Lapin alueella on havaittu paljon aivan yleisiäkin hyönteislajeja, joita kuitenkaan ei ole aiemmin tavattu pohjoisimmassa Suomessa. Kartoituksia tehnyt Metsähallituksen luonnonsuojelun asiantuntija Eerikki Rundgren arvelee suurimman osan näistä lajeista esiintyneen Lapissa iät ja ajat, mutta tulleen vasta nyt havaituiksi.
– Lapissa elävien hyönteislajien levinneisyys ja yleisyys tunnetaan vielä varsin huonosti, vaikka kartoitustyötä on nyt tehty kolmena peräkkäisenä kesänä, Rundgren summaa.
Fakta: Punaisen kirjan lajit
- Punainen kirja on raportti, johon on koottu tietoa uhanalaista eliölajeista.
- Kansainvälistä Punaista listaa eli Punaista kirjaa julkaisee Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN.
- Suomen luonnon Punainen kirja on tehty viimeksi vuonna 2019. Uhanalaiseksi arvioitiin silloin 2668 lajia.