– Teemme pääasiassa kohtaavaa työtä ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyönä eikä meillä käytännössä ole varallisuutta, joten siksi leikkausuhka kohdistuu suoraan henkilöstöön ja heidän kauttaan sairastuneille, sairastumisriskissä oleville ja heidän läheisilleen tuotettuun tukeen ja palveluihin, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.
– Jo pelkät varautumistoimet aiheuttavat kohtuuttoman raskaan tilanteen sekä meitä tarvitseville ihmisille että liiton työntekijöille, hän sanoo.
Leikkaukset tulevat näkymään kohtaamistoiminnassa ja palveluissa
Mikäli henkilöstöä joudutaan supistamaan varautumistoimien mukaisesti, jäävät tuhannet ihmiset vuosittain ilman tukea.
Esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden kanssa suunnitellut ja tuotetut itseopiskeltavat verkkokurssit ovat viimeisten kolmen vuoden aikana keränneet lähes 30 000 osallistujaa. Kurssien ytimessä on vertaistuki muun muassa epävakaan persoonallisuushäiriön ja uupumuksen kanssa elämiseen. Leikkaukset voivat aiheuttaa näiden kurssien alasajon. Myös muu kurssitoiminta sekä kasvokkain että verkossa on vaarassa supistua merkittävästi.
Liitto tuottaa maksuttomia materiaaleja sekä sairastuneiden, heidän läheistensä että sairastuneita toiminnassaan kohtaavien työn tueksi. Tällaisia materiaaleja ovat esimerkiksi etuushakemuksien täyttämistä helpottava Mielenterveyden häiriön vaikutus toimintakykyyn -opas ja erilaiset voimavaroja vahvistavat tehtävät ja harjoitukset. Näiden materiaalien tuotanto uhkaa vähentyä.
Leikkaukset vaarantavat myös Mielenterveysbarometrin, jonka avulla liitto on 21 vuotta seurannut suomalaisten kokemuksia mielenterveyspalveluista ja mielenterveyden häiriöihin kohdistuvaa stigmaa. Myös liiton mahdollisuudet tukea kasvokkaista arjen tukea tarjoavia jäsenjärjestöjään heikkenevät.
Järjestöjen työtä ei voi mikään muu taho korvata
Yli 30 vuotta kansalaisjärjestöissä työskennelleen Olavi Sydänmaanlakan mukaan mittakaava, jolla sote-järjestökentästä leikataan, on suhteeton siihen nähden, mikä osuus järjestöillä on valtion budjetista.
– 50 prosentin leikkaus STEA-avustuksiin tällä hallituskaudella näyttää kansalaisjärjestötoiminnan alasajolta. Tästä täytyy koko yhteiskuntana olla tavattoman huolestunut, Sydänmaanlakka sanoo.
Sydänmaanlakka arvioi, että sote-järjestöjen toiminnan alasajo tulee lisäämään painetta ja kustannuksia hyvinvointialueille ja psykiatriseen erikoissairaanhoitoon, kun sairastuneet eivät saa palvelujen ulkopuolista, arkea kannattelevaa tukea.
Huoli koskee sekä Mielenterveyden keskusliiton valtakunnallista työtä että sen jäsenyhdistysten kasvokkaista, paikallista ja alueellista työtä.
– Järjestöt tekevät sellaista työtä, jota julkinen tai yksityinen sektori eivät voi tuottaa. Mikään muu taho ei tarjoa samalla tavalla ammattilaisten ja vertaisten tukea sairauden kanssa elämiseen, Sydänmaanlakka painottaa.