Uutislähde
Lintujen syysmuutto ei ole yksi lähtö, vaan eri lajien ketju. Hyönteissyöjät, kuten kertut ja pääskyset, poistuvat pääosin elo–syyskuussa, kun lentävien hyönteisten määrä laskee. Siemensyöjät, rastaat, peipot ja osa hanhista sekä joutsenista liikkuvat vielä lokakuussa. Niiden ravinto ei katoa ensimmäisten yöpakkasten mukana.
Peipon ja järripeipon päämuutto ajoittuu syyskuusta marraskuulle. Räkättirastas voi viipyä pitkälle syksyyn, ja hyvänä pihlajavuonna osa jää Suomeen talveksi. Kurjet kokoontuvat pelloille vielä lokakuun alussa. Laulujoutsen lähtee usein vasta, kun järvet alkavat jäätyä. Myöhäinen lähtö ei siis ole myöhästyminen, vaan sopeutuminen ravintoon, joka säilyy viileässäkin.
Lokakuun lintu löytää ruokaa kahdesta paikasta, joita ihminen pitää usein tyhjinä. Pientareella ja sänkipellolla on rikkasiemeniä, viljan jyviä ja hyönteisiä maan rajassa. Marjapensaat ja pihlajat kantavat rastaat ja tilhet. Avoin pelto toimii myös levähdyspaikkana: parvi näkee pedon ajoissa ja voi jatkaa matkaa seuraavana selkeänä aamuna.
Ruokintapaikka auttaa niitä, jotka jäävät tai viipyvät. BirdLife Suomi suosittelee auringonkukansiemeniä, murskattua maapähkinää ja suolatonta talia. Homeinen, maustettu tai suolainen rasva ei kelpaa. Kuorettomat siemenet vähentävät roskaa. Ruokinta ei korvaa pientaretta eikä marjassa olevaa pihlajaa, mutta se tasaa päiviä, jolloin lumi peittää maanpinnan ruoan.
Viikonloppuna 3.–4. lokakuuta BirdLife järjestää EuroBirdwatch-tapahtuman, jossa muuttoa seurataan samaan aikaan kymmenissä Euroopan maissa. Suomessa retkiä on muun muassa Asikkalassa, Espoossa, Helsingissä ja Hämeenlinnassa. Kiikari ei ole välttämätön. Peltoreunassa tai pihan pensaassa näkyvä parvi kertoo saman asian: lähtö on kesken.
