Uutislähde
Tänään 10. lokakuuta alkoi varsinainen hirvenmetsästysaika suurimmassa osassa Suomea. Pohjois-Suomessa jahti oli jo aiemmin käynnissä, mutta kiimarauhoituksen jälkeen se jatkuu nyt myös etelässä. Kausi päättyy koko maassa 15. tammikuuta 2027.
Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevalle kaudelle yli 42 000 hirven pyyntilupaa. Viime vuonna metsästäjät kaatoivat noin 41 000 hirveä. Yhdellä pyyntiluvalla saa yleensä kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.
Hirvenmetsästys on Suomessa paljon muutakin kuin saalistusta. Se on yksi vanhimmista ja vahvimmista syksyn perinteistä. Sadat tuhannet suomalaiset osallistuvat vuosittain jahtiin seurojen ja seurueiden kautta. Hirvipeijaiset keräävät kyläläisiä yhteen, ja jahti ylläpitää sosiaalisia suhteita, koiraharrastusta ja yhteyttä luontoon. Monelle se on vuoden odotetuimpia tapahtumia.
Samalla metsästyksellä on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä. Hirvikantaa hoidetaan niin, että se pysyy elinvoimaisena mutta ei aiheuta kohtuuttomia vahinkoja. Liian suuri kanta lisää hirvikolareita ja taimikkotuhoja. Metsästäjäliiton mukaan metsästys vähentää olennaisesti liikenneonnettomuuksien riskiä, koska kolarien määrä on suorassa yhteydessä hirvikannan tiheyteen. Hirvi on myös Suomen tärkein riistaeläin: se tuottaa vuosittain miljoonia kiloja ekologista lähilihaa, jonka hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin teollisesti tuotetulla lihalla.
Autoilijoille kausi merkitsee erityistä tarkkaavaisuutta. Metsästys saa hirvet liikkumaan myös päiväsaikaan, ja oranssipukuisten metsästäjien sekä koirien näkeminen tienvarressa on merkki siitä, että vauhtia kannattaa hiljentää. Hirvi tai koira voi rynnätä äkillisesti tielle.
Kaakkois-Suomessa afrikkalaisen sikaruton vuoksi on poikkeuksia: ydinvyöhykkeellä metsästys on kielletty kokonaan, ja laajemmalla tartuntavyöhykkeellä hirviä saa metsästää vain pelloilta vahtimalla. Monilla alueilla poliisi ja riistanhoitoyhdistykset valvovat tänään turvallista ja sääntöjen mukaista jahtia.
Hirvijahti yhdistää siis vanhaa kulttuuriperintöä, luonnonhoitoa, ruokaturvaa ja yhteisöllisyyttä. Kun metsässä kuuluu koiran haukku ja oranssit liivit vilkkuvat, kyse on samalla kannan hoidosta, joka hyödyttää niin metsästäjiä, maanomistajia kuin liikenteessä liikkujia.