Uutislähde
Vaalikampanjat joutuvat navigoimaan ristiriitaisissa odotuksissa
Enemmistö suomalaisista toivoo, että tuleva julkisen talouden sopeutus tehdään selvästi enemmän menosäästöillä kuin veronkorotuksilla. Taloustutkimuksen Elinkeinoelämän keskusliitolle lokakuun alussa tekemän kyselyn mukaan 54 prosenttia vastaajista suosii mallia, jossa vähintään kaksi kolmasosaa sopeutuksesta toteutetaan leikkauksilla. Vain joka kymmenes kannattaa lähes tai kokonaan veronkorotuksiin perustuvaa vaihtoehtoa, ja pelkästään veronkorotuksilla sopeutuksen tekisi vain kaksi prosenttia.
Kysely tehtiin 1.–5. lokakuuta internet-paneelissa, ja siihen vastasi 1184 Manner-Suomen aikuista. Tulos tulee ajankohtaan, jossa parlamentaarinen velkajarru edellyttää seuraavalla vaalikaudella 8–11 miljardin euron sopeutusta vuoteen 2031 mennessä. Julkinen velka on ylittänyt 90 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja menot suhteessa BKT:hen kuuluvat EU:n korkeimpiin.
Ristiriita yleisen linjan ja konkreettisten kohteiden välillä
Tutkimus mittaa sopeutuksen sekoitusta, ei yksittäisiä leikkauskohteita. Tässä se eroaa selvästi kevään KAKS-kyselystä, jossa kansalaiset vastustivat voimakkaasti koulutus- ja sivistyspalveluiden, sote-palveluiden, sosiaali- ja työttömyysetuuksien sekä eläkkeiden leikkauksia. Yritystukien karsiminen ja isojen hankintojen lykkääminen olivat ainoat toimet, jotka saivat selvää kannatusta.
EVA:n aiemmat arvo- ja asennetutkimukset ovat osoittaneet saman kahtiajaon: enemmistö on huolissaan velkaantumisesta ja hyväksyy menoleikkauksia mieluummin kuin veronkiristyksiä, mutta suosii leikkauksia hallinnosta, kehitysavusta ja Yleisradiosta – ei koulutuksesta, turvallisuudesta tai sote-palveluista. STTK:n tuoreessa kyselyssä painotus oli päinvastainen: laajat palvelut halutaan säilyttää ja sopeutusta tehdä mieluummin verotuksen kautta.
Poliittinen paine vaalikampanjoihin
Tulos asettaa puolueet haastavaan asemaan kevään 2027 eduskuntavaaleissa. Kokoomus on jo julkistanut ohjelman, jossa sopeutus tehdään lähes kokonaan menoleikkauksilla ilman veronkorotuksia. Muut puolueet joutuvat tasapainoilemaan kahden viestin välillä: toisaalta kansalaisten yleinen preferenssi menoihin painottuvasta sopeutuksesta, toisaalta vahva vastustus leikkauksille monissa suosituimmissa palveluissa.
Perintö- ja lahjaveron poistaminen sai kyselyssä 65 prosentin kannatuksen, kun vastineeksi siirryttäisiin luovutusvoittoverotukseen. Tämä on yksi harvoista veropoliittisista muutoksista, jolla on selvä kansalaiskannatus – ja se voi nousta esiin kampanjoissa kasvua tukevana vaihtoehtona.
Taloustieteellisessä kirjallisuudessa on laaja tuki näkemykselle, että korkean menotason maissa menoleikkaukset ovat usein veronkorotuksia vähemmän kasvua haittaavia. Kansalaiset näyttävät tunnistavan Suomen tilanteen, mutta eivät ole valmiita hyväksymään leikkauksia kaikkialta. Seuraavan hallituksen ja eduskunnan on ratkaistava, miten 8–11 miljardin euron sopeutus toteutetaan niin, että se vastaa sekä kansalaisten yleistä toivetta menosäästöistä että heidän vastustustaan tiettyihin kohteisiin.
Vaalikampanjoissa ei riitä pelkkä lupaus “velan taittamisesta”. Äänestäjät odottavat konkreettisia vastauksia siihen, mistä säästetään, mitä suojellaan ja millä ehdoilla verotusta voidaan muuttaa. Tutkimustulokset tekevät tästä tasapainoilusta entistä näkyvämmän osan ensi kevään poliittista keskustelua.