Suomalainen työ
Työelämässä mukana olevat suomalaiset alle 25-vuotiaat arvioivat työelämää myönteisemmin kuin mikään muu tutkimuksessa tarkasteltu ikäryhmä Suomessa, Ruotsissa tai Saksassa. Suomalaisen työn Työelämäindeksissä suomalaisnuorten tulos oli 7,8, kun ruotsalaisnuorten tulos oli 7,6 ja saksalaisnuorten 7,2.
Suomalaisen työn kansainvälisessä Työelämäindeksi-vertailussa suomalaiset alle 25-vuotiaat nousivat koko aineiston kärkeen. Heidän tuloksensa oli korkeampi kuin muiden vertailtujen ikäryhmien ja myös korkeampi kuin minkään maan koko työelämässä mukana olevan väestön tulos.
Suomalaisnuorten arviot olivat Suomen koko vastaajajoukkoa myönteisempiä kaikilla indeksin kuudella osa-alueella. Ero korostui erityisesti toimeentulon riittävyydessä, johtamisessa ja organisaatiokulttuurissa sekä osaamisen kehittymisessä.
”Nuoria pidetään usein työelämään kriittisesti suhtautuvana sukupolvena. Tuloksemme haastavat tätä käsitystä. Työelämässä mukana olevat suomalaisnuoret arvioivat työelämäänsä jopa myönteisemmin kuin vanhemmat ikäryhmät ja saivat myös ruotsalaisnuoria korkeamman kokonaistuloksen. Tulokset osoittavat, että kunhan nuoret pääsevät mukaan työelämään, heidän kokemuksensa ovat laajasti positiivisia”, kertoo Suomalaisen työn toimitusjohtaja Juhana Brotherus.
Brotheruksen mukaan tuloksissa on tärkeä viesti myös työnantajille ja talouspolitiikan päätöksentekijöille.
”Nuorten vahva luottamus osaamisensa kehittymiseen sekä myönteiset kokemukset johtamisesta ja työyhteisöistä ovat hyvä uutinen Suomen tulevaisuuden kannalta. Samalla tulokset korostavat ensimmäisten työmahdollisuuksien merkitystä. Mitä useampi nuori pääsee kiinni työelämään, sitä useammalla on mahdollisuus saada onnistumisen kokemuksia, kehittää osaamistaan ja rakentaa luottamusta tulevaisuuteen”, Brotherus kannustaa.
Suomen Työelämäindeksi nousi mittaushistorian korkeimmalle tasolle
Myös suomalaisen työelämän kokonaiskehitys jatkui myönteisenä. Suomen Työelämäindeksi nousi arvoon 7,1, joka on indeksin mittaushistorian korkein tulos. Alkuvuoden 2026 mittauksessa indeksin arvo oli 6,9.
Vahvistuminen oli voimakkainta toimeentulon riittävyyttä kuvaavassa alaindeksissä, joka nousi alkuvuodesta 0,4 yksikköä. Kaikkiaan viisi indeksin kuudesta osa-alueesta saavutti korkeimman tähän mennessä mitatun arvonsa.
”Työmarkkinoilla on nyt nähty ensimmäisiä merkkejä käänteestä parempaan. Työllisten vahvistunut luottamus toimeentuloon on hyvä signaali kotimaisen kysynnän näkökulmasta. Jos työmarkkinoiden ja luottamuksen vahvistuminen jatkuu, loppuvuoden talouskasvu voi nojata aiempaa enemmän kulutuskysyntään”, Brotherus ennakoi.
Ruotsi voittaa maaottelun, Suomen vahvuutena osaamisen kehittyminen
Ensimmäisessä Suomen, Ruotsin ja Saksan välisessä Työelämäindeksi-vertailussa Ruotsi saavutti korkeimman kokonaistuloksen 7,3. Suomen ja Saksan tulos oli 7,1. Maiden väliset erot jäivät kokonaisuutena melko pieniksi.
Suomen vahvuuksiksi nousivat erityisesti osaamisen kehittyminen ja työelämän muutoksiin liittyvät valmiudet. Ruotsi puolestaan erottui edukseen työn merkitystä, toimeentulon riittävyyttä ja teknologian vaikutuksia kuvaavissa tuloksissa.
”Ruotsi oli kokonaisvertailun ykkönen, mutta Suomen tulokset ovat erittäin kilpailukykyisiä. Erityisesti osaamisen kehittymistä kuvaavat tulokset erottavat Suomea edukseen. Muuttuvassa työelämässä kyky oppia uusia taitoja ja työtapoja on keskeinen kilpailukykytekijä sekä ihmisille että yrityksille”, kiteyttää Suomalaisen työn tutkimuspäällikkö Jokke Eljala.
Eljala nostaa esille myös kiinnostavan havainnon maiden sisäisistä eroista.
”Suomessa alueellisia eroja ei käytännössä ole työelämän kokonaisarvosanojen osalta. Itä- ja Pohjois-Suomi pärjäävät jopa hieman Etelä-Suomea paremmin. Sen sijaan Saksassa vauraat kaupunkiseudut korostuvat myönteisyydellään ja Ruotsissakin alueelliset erot ovat selvästi Suomea suurempia. Puheet kotimaan alueellisesta polarisoitumisesta eivät saa lainkaan tukea, päinvastoin”, Eljala huomauttaa.
Faktaa Työelämäindeksistä
Työelämäindeksi kuvaa työelämän tilaa. Suomalainen työ ry:n tilaama ja nSightin toteuttama tutkimus tehdään kaksi kertaa vuodessa. Suomen, Ruotsin ja Saksan työelämää vertailtiin tutkimuksessa nyt ensimmäistä kertaa. Heinä–elokuussa 2026 kerättyyn tutkimukseen vastasi 1 049 työelämässä mukana olevaa 16–67-vuotiasta Suomessa, 1 051 Ruotsissa ja 1 046 Saksassa. Aineisto edustaa kunkin maan työelämässä mukana olevaa väestöä iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan.
Vuoden 2026 maavertailun tulokset
- Ruotsi: 7,3
- Suomi: 7,1
- Saksa: 7,1
Alle 25-vuotiaiden tulokset
- Suomi: 7,8
- Ruotsi: 7,6
- Saksa: 7,2