Uutislähde
Tilastokeskuksen mukaan henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia kirjattiin vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä ennätyksellisen paljon. Heinä–syyskuussa poliisin tietoon tuli 13 378 tällaista tekoa, joista valtaosa eli reilut 12 500 oli pahoinpitelyjä.
Tammi–syyskuussa pahoinpitelyrikoksia on kirjattu noin 36 500. Määrä on 10,7 prosenttia suurempi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin ja selvästi suurin koko rikos- ja pakkokeinotilaston historiassa. Henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia yhteensä on alkuvuonna kirjattu lähes 39 000, mikä on noin kymmenyksen enemmän kuin vuotta aiemmin.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakangas toteaa, että suurin kasvu näkyy perusmuotoisissa pahoinpitelyissä, joita on tullut tietoon noin 12 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Tänä vuonna pahoinpitelyjä on kirjattu keskimäärin noin 4 000 kuukaudessa, joten vuoden lopuksi kokonaismäärässä odotetaan jälleen uutta ennätystä. Viime vuonna (2025) pahoinpitelyrikoksia tilastoitiin reilut 45 000, mikä oli yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuonna 2024 ja peräti kolmanneksen enemmän kuin vuonna 2015.
Kasvu kaikkialla Suomessa
Pahoinpitelyrikosten määrä on kasvanut vuodentakaisesta kaikkien poliisilaitosten alueilla. Alueista, joissa tapauksia on kirjattu kuluvana vuonna vähintään tuhat, kasvu on ollut suurinta Sisä-Suomessa (noin 20 prosenttia). Pidemmällä aikavälillä kasvu on ollut huomattavinta Länsi- ja Itä-Uudellamaalla, joissa määrä on noin kaksinkertaistunut vuoden 2015 tasosta.
Yksityisasunnoissa tapahtuneita pahoinpitelyjä kirjattiin tammi–syyskuussa 15 600 (+12,1 prosenttia). Yleisillä paikoilla tapahtuneita oli 12 600 (+8,9 prosenttia). Henkirikosten määrä on sen sijaan pysynyt viime vuoden tasolla: tammi–syyskuussa niitä kirjattiin 56.
Taustaa ja tulkintaa
Tilastokeskus ei julkista erillistä analyysia syistä, mutta tilastoissa näkyy, että pahoinpitelyjen kasvu on jatkunut jo vuodesta 2025. Osa kasvusta voi liittyä poliisin tarkentuneisiin ohjeisiin lähisuhdeväkivallan kirjaamisessa sekä lisääntyneeseen ilmoitusaktiivisuuteen. Nuorten tekemiksi ilmoitettujen tekojen määrä on noussut viime vuosina, mutta tarkempia taustatekijöitä (esimerkiksi päihteet tai kaupunkirakenteen muutokset) tilasto ei erittele.
Henkirikosten pysyminen ennallaan kertoo, että vakavimpien väkivaltarikosten määrä ei ole lähtenyt vastaavaan kasvuun. Tilastokeskus seuraa tilannetta neljännesvuosittain.