Uutislähde
Ranskassa lähes tuhat kiinniotettua – viranomaiset syyttävät äärivasemmistoa ja lähiönuoria
Ranskassa lauantaina 24. lokakuuta järjestettyihin mielenosoituksiin osallistui sisäministeriön mukaan noin 410 000 ihmistä, järjestäjien mukaan jopa 800 000. Sisäministeri Laurent Nuñez kertoi, että lähes tuhat ihmistä otettiin kiinni. Yhteenottoja syntyi erityisesti Pariisissa ja Marseillessa, mutta myös Lyonissa, Bordeaux’ssa, Toulousessa ja useissa muissa kaupungeissa.
Suurin osa marssijoista osoitti mieltään rauhallisesti elinkustannusten nousua, koulutusleikkauksia ja julkisten palvelujen heikkenemistä vastaan. Illalla tilanne kuitenkin kärjistyi useissa kaupungeissa. Viikkoa aiemmin, 17. lokakuuta, levottomuudet olivat vielä rajumpia: tuolloin pidätettiin yli 2 000 ihmistä ja satoja poliiseja loukkaantui.
Viranomaiset nimeävät kaksi pääryhmää
Ranskan viranomaiset ovat toistuvasti nimenneet väkivallan pääasiallisiksi aiheuttajiksi kaksi ryhmää. Sisäministeri Laurent Nuñez syytti mustapukuisia “ultra-left”- eli äärivasemmistolaisia aktivisteja, jotka käyttävät black bloc -taktiikkaa. Nämä ryhmät irtaantuivat pääkulkueista ja hakivat yhteenottoja poliisin kanssa. Lisäksi Nuñez ja pääministeri Sébastien Lecornu ovat viitanneet “opportunistisiin rikollisiin” ja lähiöistä (banlieues) tuleviin nuoriin, joita ranskalaiset viranomaiset kutsuvat “rikkojiksi”. Heidän on kuvattu hyödyntävän mielenosoitusten suojia ryöstelyyn, tuhopolttoihin ja kaaokseen.
Ylen Ranskan-toimittaja Miina Väisänen on raportoinut saman jaon: musta blokki hakeutuu yhteenottoihin, lähiönuoret aiheuttavat tuhoja ja ryöstöjä. Ranskalaislehti Le Figaro on kuvannut tilannetta äärivasemmiston ja lähiörikollisuuden yhdistelmänä. Lähiöissä asuu suuri osa Ranskan maahanmuuttajataustaisesta väestöstä, erityisesti Pohjois-Afrikasta ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulleita tai heidän jälkeläisiään.
Valtamedian kehystys eroaa viranomaisten puheesta
Kansainväliset uutistoimistot kuten Reuters, France 24 ja Guardian ovat siteeranneet viranomaisten syytöksiä ultra-left-ryhmistä, mutta uutisten pääkehystys on ollut elinkustannukset, eriarvoisuus ja koulutus. Äärivasemmiston ja lähiönuorten rooli jää usein sivulauseeksi tai puuttuu kokonaan, vaikka se on ollut Ranskan viranomaisten toistuva viesti sekä 17. että 24. lokakuuta. Sama ilmiö on näkynyt monissa suomalaisissakin uutisissa: viranomaisten nimeämät tekijät mainitaan lyhyesti, jos ollenkaan.
Palestiinan liput osana mielenosoituksia
Useissa kuvissa ja videoissa näkyy Palestiinan lippuja rinnakkain Ranskan lippujen kanssa. AFP:n faktantarkistus vahvistaa, että osa sosiaalisessa mediassa kiertävistä videoista on vanhempia (esim. vuodelta 2025), mutta lippuja on ollut myös lokakuun 2026 mielenosoituksissa. Lippu on ollut Euroopassa yleinen symboli vasemmistolaisissa ja opiskelijaliikkeissä Gazan sodan jälkeen. Se toimii monille laajemman “vastarinta”- ja anti-imperialistisen kehyksen merkkinä, joka yhdistetään helposti myös muihin vaatimuksiin. Ranskan radikaalivasemmisto, erityisesti La France Insoumise, on ollut näkyvästi mukana näissä liikkeissä.
Mielenosoitukset alkoivat syyskuussa lukio-opiskelijoiden protesteina koulutusoloista ja laajenivat nopeasti. Niihin liittyivät ammattiliitot, keltaliivit ja radikaalivasemmisto. Väkivaltaiset osuudet eivät kuitenkaan olleet satunnaisia, vaan viranomaisten mukaan suunnitelmallisia tai opportunistisia toimia, joissa äärivasemmisto ja lähiöistä tulevat ryhmät olivat keskeisessä roolissa.
Hallitus määräsi lauantaiksi yli 70 000 poliisia ja erikoisyksiköitä kaduille estääkseen 17. lokakuun kaltaisten tuhojen toistumisen.