Yhdysvaltain hallinto kutsuu tekoälyä nyt superälyksi. Nimenvaihto ei tee chatbotista ihmistä viisaampaa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 22. syyskuuta YK:n yleiskokouksessa, että tekoälyä aletaan kutsua superälyksi. Hän perusteli muutosta sillä, että sana artificial saa teknologian kuulostamaan valheelliselta.
29. syyskuuta Trump allekirjoitti toimeenpanomääräyksen. Sen mukaan liittovaltion virastojen pitää käyttää virallisissa papereissa, verkkosivuilla ja viestinnässä termejä Super Intelligence ja SI. Määräys koskee Yhdysvaltain hallintoa, ei Suomen tai EU:n lakeja eikä yritysten tuotenimiä.
Samana päivänä kuuden yhtiön johtajat allekirjoittivat Valkoisessa talossa vapaaehtoisen sitoumuksen frontier-mallien valvonnasta. Allekirjoittajina olivat muun muassa Googlen Sundar Pichai, Metan Mark Zuckerberg, OpenAI:n Greg Brockman, Anthropicin Dario Amodei, Nvidian Jensen Huang ja xAI:n Elon Musk. Sopimus on kuvattu “moraaliseksi”. Se ei ole laki eikä sisällä pakkokeinoja.
Kaksi eri asiaa samalla nimellä
Sekaannus syntyy siitä, että superälyllä on tutkimuksessa vanhempi merkitys. Filosofi Nick Bostrom määritteli superintelligencen älyksi, joka ylittää ihmisen suorituksen käytännössä kaikilla kiinnostavilla alueilla: tieteessä, suunnittelussa, luovuudessa ja strategiassa. Sellaista järjestelmää ei ole julkaistu.
Nykyiset tuotteet – ChatGPT, Gemini, Claude, Grok ja vastaavat – kuuluvat kapeaan tekoälyyn. Ne ovat hyviä tietyissä tehtävissä ja heikkoja toisissa. Yhdysvaltain uusi nimitys ei muuta niiden kykyjä.
Kolme porrasta auttaa lukemaan otsikot oikein:
- Kapea tekoäly on se, mitä käytössä on nyt.
- AGI tarkoittaisi yleistä tekoälyä, joka suoriutuisi useimmista henkisistä töistä ihmisen tasolla. Määritelmät vaihtelevat, eikä tutkijoiden enemmistö sano, että se olisi valmis.
- ASI eli superäly tutkimuksen mielessä olisi tätä laajempi hypoteettinen taso.
Mitä Suomessa muuttuu
Suomen viranomaiset ja EU:n tekoälysäädös käyttävät edelleen sanaa tekoäly. Yhdysvaltain määräys ei nimeä eurooppalaisia tuotteita uudelleen.
Suomeen keskustelu liittyy muutenkin. Trump on arvostellut Googlen suurta datakeskusinvestointia Suomeen samassa yhteydessä, jossa hän puhuu kilpailusta Kiinan kanssa. Kyse on teollisuus- ja energiapolitiikasta, ei siitä, että Suomessa olisi otettu käyttöön uusi älyn taso.
Hyvä nyrkkisääntö: jos juttu kertoo nimenmuutoksesta, kyse on kielestä. Jos juttu väittää, että tuote on nyt superäly, kannattaa kysyä, millä mittarilla ja kenen määritelmällä.