Uutislähde
Tekoäly on tullut osaksi monen suomalaisnuoren arkea ja opiskelua. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2025 jo 67 prosenttia 16–24-vuotiaista oli käyttänyt generatiivista tekoälyä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Käyttö liittyi yleisimmin tiedonhakuun sekä tekstin tuottamiseen ja parantamiseen, ja 16–24-vuotiailla se kytkeytyi usein myös tutkintoon johtavaan opiskeluun.
Oppimista tukevia työkaluja
OpenAI on kehittänyt ChatGPT:stä nuorille suunnatun version, joka aktivoituu automaattisesti alle 18-vuotiaiksi tunnistettujen käyttäjien tileillä. Siinä on vahvemmat suojaukset ja ominaisuuksia, jotka ohjaavat oppimista pelkän vastauksen antamisen sijaan.
Yksi keskeinen työkalu on Opiskelutila (Study Mode), joka käyttää ohjaavia kysymyksiä ja vaiheittaista tukea. Jos järjestelmä tunnistaa, että nuori yrittää oikaista tehtävää, se ohjaa Opiskelutilaan yhteiseen ongelmanratkaisuun. Lisäksi on oppimista tukevia visualisointeja matematiikan ja luonnontieteiden käsitteisiin.
OpenAI:n mukaan nuoret, joilla oli pääsy tähän versioon, lähettivät keskimäärin noin 2,7 miljoonaa enemmän oppimiseen liittyviä viestejä kuin muut. Yhden viikon aikana lähes 1,2 miljoonaa nuorta käytti visualisointeja ja yli 180 000 Opiskelutilaa. Keskimääräinen käyttöaika on alle 15 minuuttia päivässä, ja alle kaksi prosenttia käyttää palvelua yli kolme tuntia yhtäjaksoisesti. Järjestelmä muistuttaa myös tauoista.
Kolme tapaa käyttää tekoälyä opinnoissa
Itä-Suomen yliopiston tutkimus (aineisto 2023–2024) erotti kolme tyypillistä käyttötapaa. Osa opiskelijoista kopioi tehtävän tekoälylle ja otti vastauksen lähes sellaisenaan. Toiset käyttivät tekoälyä osittain kriittisesti. Kolmas ryhmä hyödynsi sitä reflektoivasti: he tukeutuivat ensisijaisesti omaan osaamiseensa ja käyttivät tekoälyä apuna.
Tutkijoiden mukaan reflektoivaa tapaa käyttäneet pärjäsivät parhaiten – paremmin kuin ne, jotka käyttivät tekoälyä vähemmän kriittisesti, ja myös paremmin kuin ne, jotka eivät käyttäneet tekoälyä lainkaan. Pelkkä vastausten kopioiminen ei johtanut oppimiseen.
Helsingin yliopiston yliopistopedagogiikan professori Auli Toom on todennut, että tekoälytaitoja pitäisi opettaa kouluissa ja oppilaitoksissa suunnitelmallisemmin. Oppilaiden tulisi oppia käyttämään tekoälyä aktiivisesti oppimisen tukena yksin ja yhdessä muiden kanssa.
Vaikutukset työelämään vasta alkamassa
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on tutkinut tekoälyn vaikutuksia Suomen työmarkkinoilla. Syyskuussa 2026 julkaistun tutkimuksen mukaan generatiivinen tekoäly ei ole toistaiseksi vähentänyt työllisyyttä tai laskenut palkkoja. Muutos ei ole laajassa mittakaavassa vielä edes alkanut.
Aiempi Etlan tutkimus (tammikuu 2026) osoitti, ettei tekoäly ole syrjäyttänyt nuoria Suomen työmarkkinoilla. Korkean tekoälyaltistuksen ammateissa nuorten työllisyys on kehittynyt samansuuntaisesti kuin muissa ammateissa. Pohjoismainen työmarkkinamalli ja irtisanomissuoja ovat suojanneet äkillisiltä muutoksilta.
Etlan mukaan tekoäly muuttaa työtehtävien sisältöjä huomattavasti, mutta kokonaiset ammatit eivät katoa, koska ammatit koostuvat monista tehtävistä, joista vain osa sopii tekoälyn hoidettavaksi. Tutkijat pitävät suurempana riskinä liian hidasta tekoälyn hyödyntämistä kuin nopeaa muutosta.
Nuoret kehittävät omia ratkaisujaan
Nuoret eivät ole vain tekoälyn käyttäjiä, vaan myös sen kehittäjiä. Spring-ideakilpailussa 15–19-vuotiaat ovat ehdottaneet muun muassa tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia. Yksi idea on Debatify, joka auttaa harjoittelemaan suullisia väittelyitä ja antaa reaaliaikaista palautetta argumentoinnista. Toinen on Unprompted, jonka tarkoituksena on auttaa palauttamaan ihmisen intuitiota ja kriittistä ajattelua, kun tekoälyyn tukeudutaan liikaa.
Tekoäly on siis jo osa monen nuoren opiskelua ja arkea. Tutkimukset viittaavat siihen, että hyöty on suurin silloin, kun sitä käytetään ajattelun tukena eikä korvikkeena. Samalla työelämän muutos on vasta alkamassa, ja sen vauhti riippuu myös siitä, miten taitoja opitaan käyttämään.