Helsingin yliopiston tutkimus osoitti bataatin viljelyn mahdolliseksi Suomessa

Uutislähde

Helsingin yliopiston maataloustieteiden osaston tutkijat ovat neljän vuoden ajan selvittäneet bataatin viljelymahdollisuuksia suomalaisissa olosuhteissa. Kenttäkokeet tehtiin Viikin tutkimuspellolla Helsingissä, ja tulokset osoittavat, että bataattia voidaan kasvattaa Suomessa avomaalla, kun käytetään sopivia lajikkeita ja viljelymenetelmiä.

Bataatti on lämpimistä ilmastoista peräisin oleva kasvi, jonka kasvukausi on tyypillisesti pitkä. Suomen lyhyt kesä ja viileät lämpötilat asettavat haasteita. Viikin kokeissa kasveja viljeltiin kohopenkeissä mustan muovikatteen alla, joka lämmittää maata ja auttaa säilyttämään kosteutta. Kasveja myös kasteltiin tarpeen mukaan. Kokeissa testattiin useita lajikkeita, muun muassa oransseja, valkoisia, keltaisia ja violetteja. Parhaiten menestyivät lajikkeet White ja Early Orange.

Tutkimuksessa todettiin, että bataatti tuottaa satoa Suomen ilmastossa, vaikka sadon määrä vaihtelee vuosittain ja lajikkeittain. Kasvukauden pituus ja lämpötilat vaikuttavat merkittävästi juurten kehittymiseen. Kenttäkokeet päättyivät syksyllä 2026, ja tulokset ovat tutkijoiden mukaan lupaavia. Tutkimusta jatketaan muun muassa ravitsemuksellisen laadun osalta.

Suomeen tuotiin viime vuonna yli neljä miljoonaa kiloa tuoretta bataattia, pääasiassa ulkomailta. Kotimainen viljely voisi monipuolistaa viljelykasvivalikoimaa ja vähentää riippuvuutta pitkistä kuljetusmatkoista. Tällä hetkellä kaupallinen tuotanto on kuitenkin vähäistä, ja viljely vaatii vielä lisäselvityksiä sopivimmista käytännöistä.

Bataatin ravitsemuksellinen arvo on hyvä, erityisesti oranssilihaisten lajikkeiden osalta. Alla tyypilliset arvot raa’alle bataatille per 100 grammaa (USDA- ja Fineli-tietoihin perustuen; arvot vaihtelevat lajikkeen, kasvupaikan ja käsittelyn mukaan).

Perusravintoaineet (raaka bataatti, 100 g)

  • Energia: noin 86 kcal
  • Hiilihydraatit: noin 20 g (joista sokereita noin 4,2 g)
  • Proteiini: noin 1,6 g
  • Rasva: noin 0,05–0,1 g (hyvin vähän)
  • Ravintokuitu: noin 3 g

Keskeiset vitamiinit ja kivennäisaineet

  • A-vitamiini (RAE): noin 700–710 µg – erinomainen lähde. Oranssilihaisten lajikkeiden oranssi väri tulee beetakaroteenista, josta elimistö muodostaa A-vitamiinia.
  • C-vitamiini: noin 2–3 mg raakana (kypsennettynä määrä voi olla korkeampi)
  • B6-vitamiini: noin 0,2 mg
  • Kalium: noin 330–340 mg
  • Mangaani: noin 0,3 mg
  • Lisäksi pienempiä määriä muun muassa magnesiumia, fosforia ja kuparia.
Suunnittelu ja toteutus: DevNet Oy