Saudi-Arabian aavikolla oli 125 000 vuotta sitten järvi – rannalta löytyi kivikärkiä, joissa voi olla myrkyn jälkiä

Virtahepoja Luangwan laaksossa Sambiassa. Virtahevon luita löytyi muinaisen Mundafan-järven rannalta eniten. Kuva: Paul Maritz / Wikimedia Commons (CC BY-SA 3.0)

Nykyisen Rub al-Khalin hiekka-aavikon kohdalla oli aikoinaan laaja makeanveden järvi, jonka rannalla eli virtahepoja, puhveleita ja strutseja. Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan järven rannalla valmistettiin kivityökaluja ja käsiteltiin riistaa. Osassa kivikärjistä on kemiallisia jälkiä myrkyllisestä kasvista.

Tutkimus julkaistiin Science-lehdessä 12. marraskuuta. Sitä johtivat australialainen Griffithin yliopisto, saudiarabialainen King Abdullahin tiede- ja teknologiayliopisto KAUST sekä Saudi-Arabian kulttuuriministeriön kulttuuriperintöviranomainen Heritage Commission. Artikkelin ensimmäinen kirjoittaja on arkeologi Chris Clarkson Griffithin yliopistosta ja Saksan Max Planck -geoantropologian instituutista.

Uruq Aljelibah -niminen kohde sijaitsee muinaisen Mundafan-järven lounaisrannalla Saudi-Arabian eteläosassa. Satelliittiaineistoon perustuvan mallin mukaan järven pinta-ala oli noin 340 neliökilometriä ja syvyys enimmillään noin 29 metriä. Rantakerrostumat on ajoitettu noin 119 000–127 000 vuoden ikäisiksi, ja tutkijat sijoittavat rannan noin 125 000 vuoden taakse viimeisimmän lämpökauden kosteaan vaiheeseen.

Kohteesta dokumentoitiin yli 500 kasvien, selkärangattomien ja selkärankaisten fossiilia. Virtahevolta tunnistettiin 132 luunpalaa. Lisäksi löytyi sukupuuttoon kuolleen pitkäsarvisen puhvelin, kamelin, arabianbeisan ja gasellin jäänteitä sekä yli sata strutsinmunan kuoren palaa.

Työkalut tehtiin paikan päällä

Tutkijat keräsivät järjestelmällisesti noin 1,25 hehtaarin alueelta 5 511 yli kahden senttimetrin kiviesinettä. Valtaosa on piikivestä lyötyjä iskoksia. Osa iskoksista voitiin sovittaa takaisin yhteen, mikä osoittaa työkalujen syntyneen paikan päällä. Kärkiä ja eläinten luita löytyi samoista keskittymistä.

Mikroskooppisissa ja kemiallisissa analyyseissä jäämiä löytyi 75 esineestä tutkituista 89:stä. Osassa kärjistä on iskuvaurioita ja kärjen lähellä eläinkudoksen jäänteitä, tyvessä taas hartsia ja kasvikuituja. Tutkijoiden mukaan kärjet oli kiinnitetty varteen. Ihmiset siis valmistivat useammasta osasta koottuja aseita.

Myrkystä on vasta viitteitä

Useissa kärjissä on yhdisteitä, jotka tutkijat yhdistävät Acokanthera schimperi -puuhun. Puuta on historiallisesti käytetty nuolimyrkyn lähteenä, ja se sisältää sydämeen vaikuttavia glykosideja. Ainakin yhdessä iskuvaurioisessa kärjessä myrkyllisiä kasviyhdisteitä oli yhdessä eläinperäisten rasvojen ja kollageenin kanssa.

Tutkijoiden mukaan tahallinen myrkyn käyttö on uskottavampi selitys kuin satunnainen kosketus kasviin. Myrkyn valmistustapa ja teho jäävät kuitenkin selvittämättä.

– Kuvailisin näitä mahdollisesti vanhimmiksi todisteiksi myrkytetyistä metsästysaseista, en kiistatta osoitetuiksi ensimmäisiksi, Clarkson sanoi Live Science -sivustolle (suomennos). Hänen mukaansa Etelä-Afrikasta löydetyt myrkytetyt nuolenkärjet ovat noin 60 000 vuoden ikäisiä.

Kaikki kiviesineet kerättiin maan pinnalta, eikä niitä ole ajoitettu erikseen.

– 125 000 vuoden ikä kuuluu järvelle, ei työkaluille. Työkaluille se on vain enimmäisikä, huomautti tutkimukseen osallistumaton arkeologi Jeffrey Rose Portugalin Algarven yliopistosta Live Science -sivustolle (suomennos).

Ihmisen luita kohteesta ei ole löytynyt. Tutkijat arvelevat asukkaiden olleen nykyihmisiä, koska Homo sapiensin tiedetään eläneen Lounais-Aasiassa samoihin aikoihin.

Kristiinankaupungin Susiluola sisältä. Luolan löytöjen tulkinnasta neandertalinihmisten työkaluiksi on kiistelty. Kuva: Roquai / Wikimedia Commons

Vihreä Arabia oli myös asuinpaikka

Arabian niemimaa on yhdistänyt Afrikan ja muun Aasian. Pitkien kuivien kausien välissä oli lyhyempiä kosteita jaksoja, jolloin joet ja järvet laajenivat ja ihmiset pääsivät liikkumaan alueella. Pohjois-Saudi-Arabian Nefudin aavikolta on aiemmin löydetty ihmisten jalanjälkiä viimeisimmältä lämpökaudelta, ja Pohjois-Arabiasta tunnetaan nykyihmisen fossiileja noin 85 000–95 000 vuoden takaa.

Griffithin yliopiston tiedotteen mukaan uusi tutkimus kyseenalaistaa käsityksen, että Arabia olisi ollut vain kauttakulkureitti.

– Kohteemme osoittaa, etteivät ihmiset välttämättä vain kulkeneet näiden ympäristöjen läpi. He hyödynsivät niitä varsin kehittyneillä tavoilla, Clarkson sanoi Live Science -sivustolle (suomennos).

Suunnittelu ja toteutus: DevNet Oy