Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén nosti heinäkuussa 2026 esiin vertailun, joka paljastaa Suomen viennin pitkäaikaisen heikon kehityksen. Viennin arvo euroissa on vuonna 2025 vain 2,6-kertainen vuoden 1998 tasoon verrattuna. Samaan aikaan Ruotsissa kerroin on 3,3, euroalueella 4,1, Tanskassa 4,9, Virossa 8,7 ja Irlannissa peräti 13,2.
Virénin jakama kaavio Euroopan maista asettaa Suomen usein listan häntäpäähän. Kehitys ei ole satunnainen poikkeama, vaan osa pidempää trendiä, jota taloustutkijat ovat seuranneet jo vuosia.
Markkinaosuus kutistunut rajusti
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan kesäkuussa 2026 julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomen osuus maailman tavaraviennin arvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024. Lasku on toiseksi suurin 42 suurimman viejämaan joukossa.
Tutkimuksen mukaan laskua selittävät sekä heikko suorituskyky kilpailijoihin nähden että epäsuotuisa tuoterakenne. Metsäteollisuuden tuotteet, matkapuhelimet (Nokia-kauden perintö) ja muut perinteiset sektorit ovat painaneet osuutta. Useimmat muut vanhat teollisuusmaat ovat onnistuneet kompensoimaan heikentynyttä suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisammalla tuotevalikoimalla. Suomi ja Italia muodostavat poikkeuksen.
Tullin ennakkotietojen mukaan Suomen tavaraviennin arvo oli vuonna 2025 74,3 miljardia euroa, kasvua edellisvuodesta kolme prosenttia. Volyymi nousi 3,8 prosenttia, mutta vientihinnat jatkoivat laskuaan. Palveluvienti mukaan lukien kokonaisvienti on suurempi, mutta tavaravienti on edelleen Suomen ulkomaankaupan ydin.
Rakenteelliset syyt ja kilpailukykyongelmat
Asiantuntijat viittaavat useisiin tekijöihin. Nokian matkapuhelinliiketoiminnan romahdus 2000-luvun lopulla iski kovasti korkean teknologian vientiin. Sen jälkeen tuottavuuden kasvu on ollut heikkoa, investoinnit vaatimattomia ja uudistuminen hidasta. Vienti on painottunut resursseihin ja välituotteisiin, joiden globaali kysyntä ei ole ollut yhtä dynaamista kuin monilla kilpailijoilla.
Itä-Euroopan maat, kuten Viro, ovat hyötyneet matalammasta lähtötasosta ja nopeasta kiinniottokasvusta. Irlanti on puolestaan houkutellut massiivisesti suoria ulkomaisia sijoituksia teknologia- ja lääketeollisuuteen. Ruotsi ja Tanska ovat pärjänneet paremmin samankaltaisessa pohjoismaisessa ympäristössä.
Pienelle avotaloudelle viennin heikko kehitys on erityisen ongelmallista. Vienti mahdollistaa erikoistumisen, tuo valuuttatuloja ja tukee elintasoa. Kun kasvu jää jälkeen verrokeista, se heijastuu hitaampana bruttokansantuotteen kasvuna, heikompana veropohjana ja rajoitetumpina mahdollisuuksina julkisten palveluiden rahoitukseen.
Mitä seuraavaksi?
Virén on aiemmin korostanut, että talouskasvua ei voida rakentaa pelkästään kotimaiseen kulutukseen. Ulkoinen tasapaino ja kilpailukyky asettavat rajat. Etlan tutkijat puolestaan painottavat yritysten ja tuotteiden uusiutumisen tarvetta sekä markkinoiden kehityksen parempaa ymmärtämistä.
Vuoden 2025 lievä kasvu ja pk-yritysten vahvistunut rooli tarjoavat pientä valoa. Silti pitkäaikainen trendi on huolestuttava. Jos Suomi ei onnistu kääntämään viennin suorituskykyä, erot Euroopan dynaamisimpiin talouksiin uhkaavat kasvaa entisestään.
Artikkeli perustuu Matti Virénin esittämiin tilastoihin, Tullin ulkomaankauppatilastoihin sekä Etlan tutkimukseen Suomen tavaraviennin markkinaosuuden kehityksestä.