Geisir Uutislähde®
SpaceX:n 14. Starship-lento on yhtiön ensimmäinen kiertoratalento ja ensimmäinen lento, joka tuottaa sille tuloja. Kyydissä oli 26 Starlink V3 -satelliittia. Ne ovat selvästi suurempia ja tehokkaampia kuin nykyiset V2 Mini -satelliitit.
STARBASE, TEXAS. SpaceX sai maanantaina Starship-aluksensa Maan kiertoradalle ensimmäistä kertaa. Lento 14 nousi Texasin Starbasesta 28. syyskuuta 2026 ja vei avaruuteen 26 Starlink V3 -satelliittia. Yhtiön mukaan kyseessä on Starshipin ensimmäinen kaupallinen lento. Sitä ennen raketti lensi 13 koelentoa, jotka päättyivät tarkoituksella ennen kiertorataa.
Ensimmäinen vaihe, Super Heavy -boosteri B21, irtosi aluksesta ja laskeutui hallitusti Meksikonlahteen. Ylempi vaihe, Ship 41, teki polton, joka nosti sen kiertoradalle, ja vapautti satelliitit erässä nimeltä Starlink Group 31-1. Kolmessa satelliitissa on kamerat, joilla kuvataan aluksen lämpösuojaa avaruudessa.
Suunnitelman mukaan alus kiertää Maata noin kuusi kertaa noin 275 kilometrin korkeudessa. Noin kymmenen tunnin lennon jälkeen sen on määrä palata hallitusti Tyynellemerelle Chilen länsipuolelle.
SpaceX vahvisti lennon aikana, että kaikki 26 satelliittia saatiin kiertoradalle. Nousussa yksi Ship 41:n kuudesta Raptor-moottorista sammui. Alus sai silti nousupolton valmiiksi, ja kiertoradalle vienyt poltto onnistui.
Miten V3 eroaa aiemmista Starlink-satelliiteista
Starlink V3 ei ole vain suurennettu versio nykyisestä V2 Mini -satelliitista. Se on rakennettu Starshipin lastiruumaan. V2 Mini suunniteltiin mahtumaan Falcon 9 -raketin nokkakartioon. V3 on niin suuri, ettei sitä kannata viedä avaruuteen Falcon 9:llä. Tilalle saadaan huomattavasti suurempi tiedonsiirtokyky.
SpaceX:n julkaisemien tietojen mukaan yksi V3-satelliitti pystyy lataamaan dataa Maahan noin yhden terabitin sekuntinopeudella. Lähetys Maasta satelliittiin on noin 160 gigabittiä sekunnissa. Latauskapasiteetti on noin kymmenkertainen ja lähetyskapasiteetti yli kaksikymmenkertainen nykyiseen V2 Miniin verrattuna.
Myös yhteyksien määrä kasvaa. V3 voi muodostaa 2 048 itsenäisesti ohjattavaa laskevaa yhteyttä ja yhtä monta nousevaa yhteyttä. V2 Mini:ssä vastaavat luvut ovat 192 ja 144. SpaceX:n omat uudet sirut käsittelevät dataa tehokkaammin ja säätävät yhteyksiä sen mukaan, missä käyttäjiä on eniten.
Mitä muutos merkitsee käyttäjille
Yksi Starship-lento V3-satelliiteilla voi SpaceX:n mukaan lisätä verkkoon noin 20 kertaa enemmän kapasiteettia kuin yksi Falcon 9 -lento, joka vie V2 Mini -satelliitteja. Tämän lennon 26 satelliittia tuovat yhtiön laskelman mukaan verkkoon noin 26 terabittiä sekunnissa latauskapasiteettia.
Se ei tarkoita, että jokaisen nykyisen asiakkaan yhteys kymmenkertaistuisi heti. Kapasiteetti jaetaan käyttäjien kesken. Gigabitin luokan nopeudet voivat edellyttää uudempaa käyttäjäantennia. V3:n tarkoitus on purkaa ruuhkaa tiheillä alueilla, parantaa yhteyttä harvaan asutuilla seuduilla ja valmistella verkkoa myös palveluun, jossa puhelin saa yhteyden suoraan satelliittiin ilman erillistä lautasantennia.
Satelliittien välillä on kuusi laserlinkkiä, kukin 400 gigabittiä sekunnissa. Niiden avulla liikennettä voidaan reitittää avaruudessa ilman, että jokaista bittiä tarvitsee pudottaa maa-asemalle. Neljä radiotaajuusantennia vahvistaa yhteyttä maahan.
Koelennoista kaupalliseen käyttöön
Kaikki 13 aiempaa Starship-lentoa lensivät tarkoituksella ratoja, jotka eivät jääneet kiertoradalle. Turvallisuussyistä raketti nousi ja palasi ilman täyttä kiertoratanopeutta. Heinäkuussa 2026 lennolla 13 V3-laitteistoa testattiin tällaisella lyhyellä lennolla. Nyt saman sukupolven satelliitit ovat ensimmäistä kertaa varsinaisella kiertoradalla.
Tällä lennolla boosteria tai alusta ei yritetty napata laukaisutornin varsilla. Super Heavy laskeutui Meksikonlahteen, ja Ship 41 suuntaa Tyynellemerelle. Torninappausta suunnitellaan myöhemmille lennoille, jos lennon 14 data sen sallii.
Merkitys on silti selvä. Raskas, uudelleenkäytettäväksi tarkoitettu alus vei ensimmäisen kerran kiertoradalle hyötykuorman, joka tuo yhtiölle tuloja. Jatkossa Starship voi viedä yhdellä lennolla enemmän satelliitteja kuin Falcon 9. Starlink-verkko kasvaa silloin ennen kaikkea kapasiteetilla, ei vain satelliittien lukumäärällä.