Suomi ottaa käyttöön uuden menettämisseuraamuksen, jolla selittämätön omaisuus voidaan tuomita valtiolle ilman, että yksittäistä rikosta tarvitsee näyttää toteen. Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle elokuussa 2026, ja lait on tarkoitus saada voimaan marraskuussa. Tavoitteena on heikentää järjestäytyneen rikollisuuden taloudellista kannattavuutta.
Ruotsissa vastaava itsenäinen menettäminen astui voimaan jo marraskuussa 2024. Siellä omaisuus voidaan tuomita valtiolle, jos on selvästi todennäköisempää, että se on peräisin rikollisesta toiminnasta kuin että se ei ole. Rikostuomiota ei edellytetä.
Suomen malli on kytketty tiukemmin esitutkintaan. Menettäminen tulee yleensä kyseeseen, kun tutkinta on jo aloitettu tietyistä taloudellista hyötyä tuottavista rikoksista. Näyttökynnys on, että omaisuus on varsin todennäköisesti peräisin rikollisesta toiminnasta. Vastaajan on esitettävä uskottava selvitys laillisesta alkuperästä. Ruotsin keino toimii itsenäisemmin eikä vaadi yhtä tiukkaa yhteyttä käynnissä olevaan rikosasiaan.
Molemmissa maissa ajatus on sama: kultakellot, setelitukut ja muu selittämätön varallisuus eivät saa jäädä rikollisten käsiin, jos niiden alkuperää ei pystytä uskottavasti selittämään. Ruotsin poliisi on arvioinut, että laki auttaa erityisesti verkostojen yläpäähän, jossa rikostuomioita on vaikea saada. Suomessa uudistusta perustellaan samalla tavalla.
Jos laki toimii tarkoitetulla tavalla, se voi vähentää rikollisen toiminnan taloudellista houkuttelevuutta. Samalla tuomioistuinten on arvioitava näyttö huolellisesti, jotta laillisesti hankittu omaisuus ei joudu aiheettomasti valtiolle. Todelliset vaikutukset näkyvät vasta, kun säännöksiä aletaan soveltaa.