Pellervon taloustutkimus PTT
Suomen talous yltää kohtalaiseen kasvuun tänä ja ensi vuonna, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n suhdanne-ennuste. Talouskasvuksi ennustetaan tänä vuonna 1,4 ja ensi vuonna 1,5 prosenttia. Kasvun jatkuvuus ei maailman kriisien keskellä ole kuitenkaan varmaa, ja myös vaisu kotimainen kysyntä vaimentaa odotuksia.
”Suomen talous lähtee kyllä kasvuun, mutta sen jatkuvuus on epävarmaa. Toistuvat konfliktit, kauppasodat ja sääntöpohjaisuuden korvautuminen vahvimman oikeudella ovat nostaneet maailmantalouteen myrskyn, jossa Eurooppa on liian heikko ja hajanainen luovimaan”, sanoo toimitusjohtaja Markus Lahtinen.
Ylöspäin Suomen taloutta vetää viennin suotuisa kehitys teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa, etenkin lääke-, puolustus- ja meriteollisuudessa. Nousua tukevat puolustuksen kasvutrendi ja datakeskusbuumi.
Toisessa vaakakupissa taas painavat kotimaisen kulutuksen vaisuus, asuntorakentamisen jatkuva syväjää sekä suurvaltakilpailun tuomat riskit maailmantalouteen. On myös huomattava, että talouskasvua ovat osin vauhdittaneet poikkeusilmiöt, kuten hävittäjähankintojen arvonlisävero sekä polttonesteiden korkeat jalostusmarginaalit.
Datakeskukset ja hävittäjät ovat tuontipainotteisia investointeja
Suomen talouskehityksen tulkitseminen on nyt aiempaa vaikeampaa, koska suuret tuonti- ja investointierät ja niiden ajoitus heiluttavat tilastoja sekä muuttavat kasvun rakenteita. Tällaisia eriä ovat etenkin hävittäjät ja osa datakeskusten laitteistoista. Tuontikomponenttien osuus näistä investoinneista on huomattava, minkä vuoksi kotimainen arvonlisä ja vaikutus talouskasvuun jäävät suhteessa investoinnin kokonaisarvoon vähäisemmiksi.
”Hävittäjähankinnat selittävät merkittävän osan investointien vahvasta kehityksestä tänä vuonna. Kuitenkin myös yritysten investointien ennakoidaan kasvavan selvästi sekä tänä että ensi vuonna”, sanoo vanhempi ekonomisti Veera Holappa.
Sen sijaan asuntorakentaminen on yhä laskusuhdanteessa eikä elpyminen käynnisty merkittävästi ensi vuonnakaan. Syitä syväjäälle on monia: asuntojen hintakehityksessä ei ole vielä selviä käänteen merkkejä, ja kotitalouksien varovaisuus sekä asuntokuntien määrän hidas kasvu heikentävät asuntokysyntää.
Työmarkkinat saavat heikosti vetoapua kotitalouksilta ja rakentamiselta
Talouskasvun odotetaan vähitellen näkyvän työmarkkinoilla, mutta toistaiseksi selkeää käännettä ei ole koettu. Kasvun ja työllisyyden elpymisen välillä on tosin aina viivettä, minkä ohella tilannetta selittävät Suomen talouskasvun lähteet, joista kaikki eivät ole olleet työvoiman kysyntää lisääviä.
Työllisyys on kuitenkin jo jonkin aikaa kasvanut etenkin eräillä vientiteollisuuden aloilla, kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Myös datakeskusten vilkas rakentaminen tukee työllisyyttä.
”Selkeämpää toipumista työmarkkinoilla on luvassa ensi vuonna, mutta kulutuksesta tai asuntorakentamisesta ei ole tulossa tukea. Haasteena on myös erittäin korkealle kohonnut pitkäaikaistyöttömyys, jonka purkaminen vie aikaa ja vaatii tukitoimia. Korkeakoulutettujen poikkeuksellinen työttömyys saattaa sekin purkautua vasta viiveellä”, sanoo vanhempi ekonomisti Henna Busk.
Kulutusjuhlaa ei ole tulossa
Kotitalouksien kulutus on varovaisessa kasvussa, ja reaaliansiot ylittävät vuoden 2021 huipputason ensi vuoden aikana. Kulutuksesta ei silti ole odotettavissa merkittävää tukea talouskasvulle tai työmarkkinoille.
Kotitaloudet tekevät isompia hankintoja edelleen harkiten, sillä niiden kulutusta jo pidempään painaneet huolet ovat yhä läsnä. Huono työmarkkinatilanne, tiukentunut sosiaaliturva, asuntovarallisuuden lasku ja maailman myrskyjen heijastuminen korkoihin ja bensapumpulle ylläpitävät yleistä epävarmuutta. Vaimea kulutuksen kasvu rajoittaa erityisesti palvelualojen työvoiman kysynnän lisääntymistä.
Inflaatio on kuitenkin pysymässä maltillisena ennustekaudella, ja hintapiikit rajoittuvat energiaan.
Talouskasvun turvaaminen tärkeää julkisen talouden sopeutuksessa
Velkaantuvat julkisyhteisöt pysyvät erittäin alijäämäisinä. Julkisen talouden alijäämä kipuaa tänä ja ensi vuonna jälleen yli neljän prosentin, ja velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää EU-sääntelyn kannalta merkityksellisen 90 prosentin rajan jo tänä vuonna.
Suuri alijäämä johtuu heikon turvallisuustilanteen vaatimista asehankinnoista, ikääntyvän väestön sote-palvelujen menojen kasvusta, nousseista korkokustannuksista, hitaasta talouskasvusta ja isoista veronalennuksista. Seuraavalla hallituksella on edessään jättisopeutus.
”Sopeutuksen kasvuvaikutuksiin pitää kiinnittää erityistä huomiota, koska ilman talouskasvua julkista taloutta on mahdotonta sopeuttaa kestävästi niin, ettei se heikentäisi merkittävästi elintasoa. Kotimainen kysyntä korostuu sopeutustoimien mitoituksessa, koska kasvua ei voi laskea yksistään kansainvälisen kysynnän varaan”, sanoo Markus Lahtinen.